Halu nähdä tuttuja vetää Räisälä-juhliin

Rauni Haikonen, Yrjö Haikonen ja Aini Hytönen Eurajoen juhlassa. Takana säätiön sihteeri Kirsti Mäkitalo.

Järjestelyistä vastanneen Eurajoen Karjalaseuran puheenjohtaja Pekka Matikka muistutti, että juhlien merkitys oli aikaisempina vuosina vielä suurempi, kun suuri osa osallistujista oli Räisälässä syntyneitä.
- Varhaisempina vuosina väkeä oli parhaimmillaan jopa toista tuhatta, kun ensimmäisen polven evakot tulivat tapaamaan tuttuja ja saamaan sekä antamaan rohkaisua kohtalotovereille, tietää Pekka Matikka.
Eurajoen Yhteiskoulu ja lukio rakennuksen juhlasali imaisi sisälleen lauantaina myös kuusitoista miestä pukeutuneena flanellipaitoihin, vanhojen henkseleitten kannattelemiin pussihousuihin ja nahkavarsisaappaisiin. Eurajoen Pappamopokerhon lauluryhmä Kakstahtikäry jätti moponsa pihamaalle, mutta laulunposket olivat vireessä heti heidän ensimmäisenä esittämästään Karjalan valssista alkaen.
Sunnuntain saarnassaan räisäläissyntyinen rovasti Sakari Honkanen viittasi uppoamattomaksi kuvitellun loistolaiva Titanicin uppoamiseen. Hän muistutti, että kärsimykset poistava maailma ei ole vielä ilmestynyt.
- Titanicin tuhosta on tänä vuonna sata vuotta. Meidän rakas kotikirkkomme täyttää samoin sata vuotta. Sitä on juuri äskettäin juhlittu suurella joukolla paikan päällä Räisälässä. Me juhlimme sitä vielä Eurassa loppuvuodesta, totesi saarnamies.
Sankarihaudalla puhunut Mervi Tammi kertoi äitinsä syntyneen Räisälässä Härskeensaaressa, mistä lähti evakkoon pienenä lapsena.
- Minäkin pidän itseäni jollain lailla karjalaisena ja räisäläisenä. Olen käynyt siellä yhden kerran. Äitini synnyinkoti on edelleen pystyssä. Tuntui jännältä siinä pihassa ajatella miten mummo ja pappa ja äiti sisaruksineen olivat asustaneet täällä, tehneet työtä, olleet, leikkineet, kuvailee Mervi Tammi tuntemuksiaan, ja huokaisee, että meillä ei taida olla paljon keinoja vaikuttaa siihen, mitä karjalassa tulee säilymään ja mitä tuhoutumaan.

Räisälän Humalaisten kylässä syntynyt Valtiotieteiden tohtori, puolustusasiainneuvos Ilkka Puukka piti juhlapuheen. Hän käsitteli siinä eri puolilta Venäjän asevoimien komentajan armeijankenraali Makarovin kesäkuun alun esitelmää.
Puukka pani merkille, että Makarovin mukaan Suomi osallistuminen Naton rauhankumppanuusharjoituksiin saattaa aiheuttaa ajan kanssa sotilaallisen uhan Venäjän suuntaan. Lisäksi kenraalin puheenvuoro heijasteli epäluuloisuutta muiden pohjoismaiden kanssa toteutettavaa puolustusyhteistyötä kohtaan.
Karjalasta keskustelua täytyy puhujan mukaan ylläpitää. Tässä historiasta kertovilla kirjoilla, pitäjälehdillä, museoilla ja kokoontumisilla sekä tarinoilla on keskeinen asema tulevaisuuden kannalta.
- Jos virallinen Suomi vaikenee Karjala kysymyksestä, silloin yksittäiset ihmiset sekä erilaiset yhdistykset joutuvat kantamaan vastuuta historiallisen perinteen vaalimisesta. Tämän vaalimisessa luovutetun Karjalan pitäjien säätiöt, pitäjäjuhlat, kyläyhteisöjen yhdistykset ja erilaiset seurat ovat olleet ja tulevat olemaan edelleenkin avainasemassa, muistuttaa Puukka.
Räisäläisten Säätiön hallituksen jäsen Antti Kuisma käsitteli räisäläisyyden elinvoiman ilmentymistä. Hän painotti kuluneiden vuosikymmenten olleen ajanjakso jälleenrakentamisen Suomesta Facebook Suomeen. - Räisäläisten toiminnan peruskulmakivet ovat edelleen samat, säätiö, Räisäläinen lehti ja museo, mikä laajenee Räisäläkeskukseksi Köyliön Kepolaan.
Viihdyttävistä musiikkiosuuksista huolehtivat Eurajoen nuorisosoittokunta ja sahan soittamisen taitaja Esa Laihonen. Väliajan jälkeisen iltapäivän musiikkinautinnon tarjoili lauluyhtye Soljuva. Heitä johti Laina ja Toivo Luukkasen tyttärentytär Solja Virta. Hän opiskeli Palmgren-konservatoriossa 2005-2008 ja suorittaa nyt Turun Taideakatemiassa musiikkipedagogin tutkintoa pääaineenaan laulu. Kun ihmetystä herätti, että miten niin hennosta nuoresta naisesta lähtee niin voimakas ääni, Solja totesi sen olevan 14 vuoden harjoittelun tulosta.
Kullervo Huppunen

Antti Kuisma palkittiin Karjalan Liiton hopeisella ansiomerkillä.

Ilkka Puukan juhlapuheen tiivistelmä

Kuvia vuoden 2012 Räisälä-juhlasta

Takaisin etusivulle