Ripolamäki -autio ja raunioin

Räisälä kirkolt Käksalmie päi männes erkan tie oikial Ripolamäkkie ja Matjaksie. Kulmakunna yheksäst talost kaks olj moantie toisel puolel. Alue kuulu Ivaska kylliä ja yhtä talluo lukkuuottamatta jokaise moa rajoittuit Kivipello kylliä.

Aarre Jakonen
Jakose Aarre kottiise naveta raunioil.

Ensimäine Räisälä matka

Lapsuuvekaveri Jakose Aarre kans myö suunniteltii Räisäliä mänemistä nii kaua ettei piästy enniä sen asja ylj ja nii sitä sit matka toteutettii 1983. Se olj niitä salasii matkoi ja se myö tultii kyl huomoamoa, hättäisest pit olla liikkiel ja hankaluuksiiki olj. Ensittäi mäntii miu kottii ja olha se jännittäyviä, et mitä ja millasta siel on. Koton olj asuinrakennus sekä tiiline osa nevettarakennuksest jälel ja meil asuttii. Isännä kans puheltii kuski avustuksel ja selvitettii matka tarkotus, mut emäntä ei taitant vieraist tykätä, vaikutti hyvi semmoselt. Eipä se meitä haitant, meitä kiinnostiit iha er asjat.
Aarre kottii ko mäntii ne siel olj vastas autio piha vaik naveta kiviset seinät olliitki jälel ja löyvettii myö tuparakennukse kivjalka. Siin pihapiirii katselles ei voint muuta ko ihmetellä ja pithä ne tuntiet äänieki ilmassa.
Jakose ja moantie välis oleval Pelkose Anni perrie kotpaikal kerettii viel käymiä ja samal nähtii mitä täyvelline hävitys soap aikoa. Ei olt ko pitkiä heinikkuo ja pusikkuo, no olj vaapuka varsiiki ja niis marjoiki, niitä myö vähä syötiiki. Sit pit jo kiirehtii auto luo ja käytii viel kirkol.

Lähes vuosittai tulj käytyy

Viel kolme seuroavoa matkoaki olliit niitä omi lupinie tehtyi matkoi ja vast viimine niist onnistu sillie ettei joutunt kiirie kans Räisäläst lähtemiä. Mielein tek käyvä Ripolamäe jokkaise perrie kotpaikal ja kyl ne kaik tulj käytyyki. Aikasemmi kerron ensimäisel reissul käytyist kolmest paikast ja nyt mie jatkan talo talolt ettiepäi. Iha Ripolamäe tie varres kivikkoises paikas olliest Halose Helena ja kahe lapse koist ei olt jälel ko rakennuksii kivjalat ja niipä pitkäs heinikos pitki katsuo tarkkuo mihi jalkoase talloap.
Vähä etempän tiest olj Halose Helena veljä Suutari Heiki omistama tila ja tielt jo näk mitä Sutkela nimise paika rakennuksil olj tehty. Pihapiirii lähemmi katselles heiltäki löyty voa rakennuksii paikkoi ja perustuksii.
Kaija Hilma asu kahe tyttyöse kans isännöimässiä talosi ha tie varres. Tielt päi katsottun pienel miälhhä se talo olj, mut piha siin olj oikei tasane. Nyt se tasasuus voa korostu ko ei olt jälel mittiä asumissie viittoavoa, no olha sentiä moakellar jälel piha syrjäs.
Liimataise Ilmari talo olj aika metsäsel paikal ja niipä mie en lähtent tiekautta sitä etsimiä voa mänin peltuo muöte. Ajatuksissain sijoti miärättyy kohtoa heijä vakituise heinäpielekse paikan ja siint sit arvioin matkoa Liimataise kohtoa. Ihmie hyväst mie löysi heijä pihhoa ja olin tietyst siint hyvilläin. Liimataise pihapiiri olj aika paljo sulautunt ympäröivä metsiä eikä mittiä rakennuksii olt jälel mut tuva kivjalast löyty kynnykse ja ove paikka sekä tuva uuni paikka.

Taka-Aho Aarne ja kummitättiin Hilja perrie kotpaikka olj kokent melkose myllerrykse ko pello reunoa olj kaivettu iso oja ja moat nostettu mites muute ko piha puolel. Tälläsie näkymiä olj tyyvyttävä, mut jottai ulkorakennukse perustuksii heinikost löyty.
Kulmakunna perimäisie paikkoa Torkkelii ei piäst tiepohjoa myöte ko kaik olj täyttä metsiä voa pello kautta pit männä. Torkkeli Juho ost sielt moatilan ja hyö rakensiit kaik uuvet rakennukset ja muuttiit Ritalahest uutie kottii 1936.

torkkeli
Torkkeli suurperrie kottalo osittai purettun. Tarkkoa pit katsuo kävelles, olj sen verra törkyy heinikos.

Torkkeli perrie koton olj asuttu semmone havaito myö Aarre kans tehtii sillo 80-luvu puolvälis ko rakennusta katseltii. Mut jossai vaihies sitä olj ruvettu purkamoa nii sisält ko ulkuoki, katoskoa ei olt enniä jälel ko katoaluslauvat. Muist rakennuksist ei olt enniä mittiä jälel.
Suunnitelma mukasest kulmakunna yheksä tuttuu talopaikkoa ko olj etsitty ja käyty, ne lopputuloksen Torkkeli osittai jälel oleva talo ja miu kottiin lisäks ei löytynt yhtiä rakennusta kenekiä pihalt.

Vuos 1996 - ei yhtiä rakennusta jälel

Heinäkuus 1996 ko mie mänin vaimoin Riita ja siskoin Raili sekä ivaskalaise kaveriin Poikose Aarre kans meil ne kot olki jo palant (etellisen kesän olj viel). Ei se näkymä mikkiä mielune yllätys olt ja nii sitä mänetettii kot viel kerra.
Vaik Torkkeli talo purkamine ei mitekiä ripijiä käynt on seki olt purettun jo pitemmä aikoa. Nyt Ripolamäes ei uo sit yhtiä rakennusta enniä jälel, ei isompoa eikä pienempiä, voa kaik on hävitetty. Iha hyväst voip sannuo, et Ripolamäe alasajo on ainaki rakennuksii osalt ja siin samal muuteki toteutunt täyvellisest. Voipha se miäräty taho ja toteuttajii mielest olla iha hyväst ja järkeväst toteutettu. Olkuo voa, mut ei siin ainakoa mittiä tolkkuu tunnu oleva, mut kyl se riiposuo, eikä sil maha mittiä.

Vuuvet on väkkii vähentänniet

Sillo 1944 ko Ripolamäkköisii yheksä perettä joutu kottiise jättämiä olj meitä kaikkioa 48 er ikästä evakkuo lähtijiä. Nyt meitä on jälel seitsemäst er perriest yhtiesä 17. Meist siel lähteneist on kotpaikolloa käynt 14 ja kuuve er perrie jäsenii. Meijä sisaruksist jokahine olloa koton käyty, siskoin Martta ja Raili sekä veljäin Urho käivät ja enne lapsuuvekoi palamista, samoin vaimoin Riitta sekä vanhemp tytär Auli.

Uuttaki rakennettu

Rajanoapurloi Sutkelaisii, meijä ja Kaijalaisii jokkaise pihapiirii on rakennettu uusii talloi, yhtiesä niitä on kuus ja ne on kaik vapaa-aja asuntoi. En tiijä vaik asusiit kaik Pietaris, osa ainaki, enkä mie uo meijä naveta paikal oleva talo isäntiä näht kertoakoa. Vaik sin on uuttaki rakennettu ei se muuta mikskiä sitä tosasjoa, et kotseutu Ripolamäk on sillie hävitetty ja lapsuuve rakkoat maisemat iha autiot ja raunioin.
Aarne Räkköläinen

rauniot
Raili ja Aarne palanie kottiise raunioil.

Takaisin joulukuun 2008 lehteen