Elisenvaaran pommituksen uhrilista vielä vajavainen
Elisenvaaran suurpommitus on yhä käsittämättömän sokea piste Suomen sotahistoriassa. Suomen tuhoisin siviilipommitus aikanaan sensuroitiin ja lähes vaiettiin. Kokonaiskuva on muotoutunut vasta vuosien varrella lähinnä yksityisten aktivistien työn tuloksena.
Pitäjälehdet Kurkijokelainen ja Räisäläinen ovat tehneet tässä suhteessa hyvin ansiokasta työtä. Mutta yhä on pahoja tiedonaukkoja. Yksi tällainen on pommituksen kuolonuhrien määrä. "Virallisena" uhrimääränä on kummitellut 134 kuolonuhria. Todellinen uhrimäärä on varmaan suurempi.
Kiinnostukseni Elisenvaaran suurpommitukseen (20.6.1944) syttyi aivan sattumalta. Anoppini oli ollut lottana pahimman tuhon kohteeksi joutuneessa räisäläisten evakkojunassa ja haavoittui pommituksessa vakavasti. Hänkin vaikeni tapauksesta yli kuusikymmentä vuotta. Hän avautui kertomaan tästä helvetistä, kun olimme Karjalan kierroksella kolme vuotta sitten.
Tein Elisenvaaran pommituksesta tv-dokumentin Vaiettu murhenäytelmä. Tämä oli muuten vuoden 2006 katsotuin Ykkösdokumentti. Olen jatkanut aiheeseen perehtymistä tuon jälkeenkin ja kirjoitan nyt kirjaa pommituksesta yhdessä ilmasotahistorioitsija Carl-Fredrik Geustin kanssa. Hänellä on Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston tarkat sotapäiväkirjat hallussaan.
Keräsin tv-ohjelmaa varten tietoja suurpommituksen uhreista mm. sota-arkistosta, Räisälän historiasta, Rainar Hakulisen kirjasta Kurkijoki sodasta evakkoon, Savonlinnan ja Säämingin hautakirjoista ja eräistä muista lähteistä.
Olen lisäksi haastatellut kasvokkain tai puhelimessa yli kolmeakymmentä Elisenvaaran helvetistä selviytynyttä ihmistä.
Näin koottu lista julkaistiin YLE:n nettisuvuilla sekä Kurkijokelaisessa ja Räisäläisessä. Tämä keräys tuotti vielä aika nipun nimiä lähinnä lähiomaisilta.
Kattavaa listaa uhreista ei saada varmaan koskaan. Kurkijoen hautausmaahan haudattiin 31 tuntematonta vainajaa. Kurkijoella siunattiin lisäksi "poissaolevana" yksi henkilö ja marraskuussa Savonlinnan ja Säämingin hautausmaalla siunattiin "poissa olevana" 17 uhria. Heidän nimensä ovat sivun 3 listassa. Mutta ei varmaan vieläkään kaikki uhrit.
Voi olla, että listassa on joku vääräkin nimi. Olen huomannut, että Elisenvaaran pommituksia sekoitetaan toisiinsa. Tätä keskeistä risteysasemaahan pommitettiin jatkuvasti niin talvi- kuin jatkosodan aikanakin.
Nyt on viimeisiä hetkiä edes yrittää saada mahdollisimman kattavasti nimet tälle todella Suomen historian tuhoisimmalle siviilien suurtuholle. Löytyisikö joiltakin myös valokuvia pommituksen jäljiltä tai pommituksen uhreista.
Erkki Rahkola
Toimittaja, Muhos
Tiedot voi lähettää osoitteisiin:
erkki.rahkola@luukku.com
Erkki Rahkola
Nykäläntie 7, 91500 Muhos
(08) 5331 012, 040 8286080
Elisenvaaran pommituksen uhrilista
Elisenvaaran uhrien hautausta (SA-kuva)
Elisenvaaran evakkohelvetti
Suomen tuhoisin ilmapommitus tapahtui Elisenvaaran risteysasemalla 20.6.1944. Neuvostoliitto
pommitti noin 80 koneen voimin massiivisesti ihmisiä täynnä olevaa asemaa. Pahimmat tuhot
koki räisäläisiä evakkoja kuljettanut juna. Kolmena aaltona tullut pommitus alkoi kohta
puolenpäivän jälkeen ja kesti neljännestunnin ajan. Pommituksessa kuoli yli 150 ihmistä,
pääosin naisia, lapsia ja vanhuksia. Loukkaantuneita oli yli 200. Yli puolet uhreista oli
räisäläisten evakkojunan matkustajia. Tuhoa syntyi varsinkin kolmannessa pommitusaallossa,
kun ihmiset olivat pakenemassa ratapihalta läheiseen metsikköön.
Päämaja oli kieltänyt helmikuun Helsingin pommitusten jälkeen tietojen antamisen
pommituksen uhreista muille kuin omaisille.
Lehdet eivät kirjoittaneet pommituksesta mitään. Ei myöskään edellisenä päivänä
tapahtuneesta tuhoisasta Simolan risteysaseman pommituksesta…
Elisenvaarasta vaikenemista korosti se, että Viipuri menetettiin samaan aikaan.
Vielä kerran talkoisiin
Monet räisäläiset ja muutkin joilla on ollut tietoa Elisenvaaran tapahtumista ja uhreista
ovat olleet suureksi avuksi toimittaja Erkki Rahkolan kootessa tietoja pommituksesta.
Ansaitsette kaikki suuret kiitokset toiminnastanne, sillä virallisista papereista ei
ietoja ole helposti löydettävissä.
Pahimmat osumathan sai pommituksessa räisäläisten evakkojuna. Vaikka neljännestunnin
aikana menehtyi pommituksessa ainakin 150 ihmistä, ja satoja haavoittui, kertoo
sota-arkisto junasta niukasti: "Junassa 650 ihmistä, joukossa paljon lapsia."
Paljon on tietoja uhreista saatu, mutta edelleen on toivottavaa kertoa lisää
yksityiskohtia. Erkki Rahkola korostaa, että hän on hyvin kiinnostunut kaikesta
Elisenvaaran suurpommitusta koskevasta tiedosta: erityisesti uhreista ja valokuvista.
- Nyt on tosiaan viimeisiä aikoja saada niin kattava uhriluettelo kuin mahdollista.
Kyseessä on historiallisesti hyvin arvokasta tietoa, jota ei ole vielä kerätty. Siksi
pyydänkin kaikkia lähtemään talkoisiin vielä kerran, vetoaa Erkki Rahkola.
Jos sinulla on jotain tietoa, niin kerro se eteenpäin.