Professori Leo Paukkunen on laajasti tutkinut siirtokarjalaisten vaiheita sodan jälkeen, heidän mukautumistaan, sopeutumistaan ja sulautumistaan uuteen ympäristöön. Raportissaan hän käsittelee kutakin luovutetun Karjalan kuntaa erikseen. Laajan tietoaineiston perusteella Paukkunen kartoittaa siirtokarjalaisten uudet asuinsijat sodanjälkeiseltä ajalta nykypäivään asti.

Räisäläisiä lähti evakkoon lähes 8.000 henkeä. Heidän lopulliseksi pääsijoitusalueekseen muodostui Satakunta sekä lisäalueiksi muutama kunta Salon ympäristöstä ja lounaisesta Hämeestä. Yhteensä räisäläisille muodostettiin tiloja yli 20 kuntaan. - Seuraava taulukko kuvaa syntyperäisten räisäläisten asuinpaikkoja vuosina 1971, 1983, 1987 ja 1990:

     Kunnissa räisäläisiä   	1971   	1983   	1987   	1990

     Uudenmaan lääni   		928   	741  	 649   	606
     Turun ja Porin lääni   	2699   	2141   	1934   	1789
     Hämeen lääni   		822   	675   	629   	582
     Kymen lääni   		379   	277   	243   	219
     Mikkelin lääni   		144   	99   	93   	84
     Kuopion lääni   		47   	39   	31   	26
     Pohjois-Karjalan lääni 	51   	31   	30   	26
     Keski-Suomen lääni   	143   	110   	97   	89
     Vaasan lääni   		208   	169   	147   	143
     Oulun lääni 		91	79	75	71
     Lapin lääni 	 	59	35	32	23

     Koko maa			5571	4396	3960	3658

Taulukko osoittaa selvästi, että Turun ja Porin lääni ja muut eteläiset läänit ovat saaneet pääosan räisäläisistä asukkaikseen. Varsin runsaasti heitä on "tarttunut" pysyvästi myös Vaasan lääniin.

Paukkunen on kartoittanut myös räisäläisten "kuntakeskukset", joissa asui vähintäin 50 syntyperäistä räisäläistä:

Uudenmaan lääni
1971: Helsinki 485, Vantaa 92, Espoo 80
1983: Helsinki 366, Vantaa 83, Espoo 67
1987: Helsinki 485, Vantaa 75, Espoo 58

Turun ja Porin lääni
1971: Kokemäki 425, Eura 269, Harjavalta 217, Köyliö 216, Rauma 181, Kiukainen 132, Pori 128, Turku 126, Eurajoki 103, Rauman mlk 99, Säkylä 99, Nakkila 57
1983: Kokemäki 311, Eura 213, Harjavalta 175, Rauma 156, Köyliö 149, Turku 117, Pori 117, Kiukainen 92, Eurajoki 82, Rauman mlk 79, Säkylä 75
1987: Kokemäki 272, Eura 194, Harjavalta 160, Rauma 146, Köyliö 131, Pori 112, Turku 108, Kiukainen 79, Eurajoki 71, Säkylä 68, Rauman mlk 66

Hämeen lääni
1971: Tampere 176, Lahti 115, Hämeenlinna 66
1983: Tampere 153, Lahti 108, Hämeenlinna 51
1987: Tampere 153, Lahti 91

Kymen lääni
1971: Imatra 84, Lappeenranta 51
1983: Imatra 61
1987: Imatra 53

Taulukko osoittaa, että räisäläisiä on suurempina ryhminä ennen kaikkea kaupungeissa, mutta myös Turun ja Porin läänin muutamissa vauraissa maalaiskunnissa.

Räisäläisten Säätiö tilasi Väestörekisterikeskukselta tilaston (pvm. 20.07.1995). Syntyperäisiä räisäläisiä löytyi vielä kaikkiaan 3074 henkeä. Heidän asuinpaikkansa jakaantuvat seuraavasti (luettelot kunnista, joissa yli 30 räisäläistä):

Uudenmaan lääni: 500 räisäläistä 29 eri kunnassa. Helsinki 232, Vantaa 58, Espoo 49, Hyvinkää 33
Turun ja Porin lääni: 1530 räisäläistä 75 eri kunnassa. Kokemäki 209, Rauma 176 (kuntaliitos toi myös mlk:n räisäläiset tähän lukuun), Harjavalta 135, Eura 143, Pori 99, Turku 89, Köyliö 85, Eurajoki 55, Kiukainen 54, Säkylä 52, Nakkila 35, Salo 35
Hämeen lääni: 479 räisäläistä 43 eri kunnassa. Tampere 133, Lahti 72
Kymen lääni: 172 räisäläistä 23 eri kunnassa. Imatra 36
Mikkelin lääni: 62 räisäläistä 17 eri kunnassa
Pohjois-Karjalan lääni: 20 räisäläistä 9 eri kunnassa.
Kuopion lääni: 22 räisäläistä 10 eri kunnassa.
Keski-Suomen lääni: 78 räisäläistä 19 eri kunnassa.
Vaasan lääni: 127 räisäläistä 29 eri kunnassa.
Oulun lääni: 68 räisäläistä 24 eri kunnassa.
Lapin lääni: 15 räisäläistä 10 eri kunnassa.
Ahvenanmaan maakunta: yksi räisäläinen.