Jumalanpalvelus Kustaa III:n kirkossa

Suuri kiitos Kokemäen seurakunnalle erinomaisesta tilaisuudesta, jossa saarnastuoliin sai Räisälä-juhla 2025 nousta oma pastorimme, Räisäläisten säätiön hallintoneuvoston jäsen Niko Huttunen. Hänen saarnansa oli kerrassaan ajankohtainen ja vaikuttava. Siinä tuotiin puhuttelevasti räisäläisten evakkojen kokemukset oman aikamme tapahtumien rinnalle Ukrainassa. Siviilien pommitusten kauheudet, joissa on kuollut ja yhä kuolee viattomia lapsia ja heitä auttamassa olevia aikuisia. Hieman pääsivät ääneen myös tekstien lukijoina toimineet säätiön hallituksen puheenjohtaja Seila Hoppendorff ja sihteeri Timo Karonen sekä esirukouksen lausuivat hallintoneuvoston pj. Jarkko Peltola ja hallintoneuvoston vpj. Raija-Riitta Luiro-Piippo. Jumalanpalveluksen liturgina toimi Kokemäen seurakunnan pastori Saija Kainulainen. Räisälästä evakuoidut Myllypellon ehtoollisvälineet olivat esillä ja myös hyvässä käytössä ehtoollisella. Robert Wilhelm Ekmanin alttaritaulu “Jeesus siunaa lapsia” Räisälän kirkosta oli sekin saatu Kustaa III:n kirkon siipeen nähtäville.

Räisälän kirkon ehtoollisvälineet olivat esillä ja käytössä. Kuva: Timo Karonen

Juhlaväki vaelsi kulkueena kirkonmenojen jälkeen sankarihaudoille ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille kantaen edellä Suomen ja Räisälän lippuja. Lipunkantajiamme olivat Kari Ruponen kantaen edellä Suomen lippua, Jyri Huppunen Räisäläisten säätiön lippua ja Unto Tuomi Kokemäen Karjalaisten lippua. Lippulinnan asetuttua paikoilleen kuulimme Kokemäen Karjalaseuran puheenjohtajan Antti Ruposen puheen. Siinä muisteltiin myös evakkojen asuttamista ja karjalaiskylän, Tuomaalan syntyä Kokemäellä. Moni kuulija herkistyi muistellessa, kuten taisi käydä puhujallekin. Kuulimme myös kaunista kuorolaulua, josta vastasivat Seukkurit. Kukat ja kunniavartion asettivat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille Riitta ja Erkki Marila ja sankarivainajien muistomerkille Kirsti Mäkitalo ja Jarkko Peltola.

Juhlaväkeä saapui ennakoitua enemmän

Ennen varsinaista Räisälä-juhlaa Kokemäen lukion tiloissa kävelymatkan päässä kirkolta juhla aloitettiin lounaalla. Sopuisasti ruokaa riitti kaikille ainakin hieman. Siinä oli samalla hyvä vaihtaa kuulumisia eri puolilta Suomea tulleiden kesken.

Lounaan perään Kari Ruponen juonsi tilaisuuden lystikkäästi ja tilaisuus sai hyvän alun yhteislaululla, perinteisesti Karjalaisten laululla. Kokemäen kaupungin tervehdyksen toi räisäläisistä juuristaan kertonut Kokemäen kaupunginhallituksen jäsen Sanna Kuhlman. Hän oli pukeutunut kauniiseen kansallispukuun, joka oli täinsä perintöä. Toivotimme hänet lämpimästi mukaan myös säätiön toimintaan, mikäli monilta kiireiltään ehtii. Sitten kuultiin kuorolaulua, jota esitti Kokemäen mieskuoro.

Jouko Perttu kiitti puheenjohtaja Taljaa erinomaisesta puheesta. Kuva: Timo Karonen

Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Taljan juhlapuhe

Maisa Gröndahl pakinoi omista kouluvuosistaan Kokemäellä räisälän murteella ja murteesta, joka koululaisena kohtasi satakuntalaisen paikallismurteen.
Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja tarinoi perään koskettavan juhlapuheen. Vähältä oli pitänyt hänenkin lapsuudessaan, ettei hän esittäytyisi räisäläiseksi. Aikoinaan paikallispolitiikka päätti toisin ja hänen kotikylänsä Härkkorpi jäi liittämättä Räisälän kuntaan. Ja kyllä Martiltakin “syntyperräisen hyvi käi kannaksen karjalanmurre”. Puheen ytimenä olivat karjalaisuuden haasteet nykyajassa, kun kotiseutumatkailu on toistaiseksi keskeytynyt ja suhteet Venäjälle entisille kotiseuduille ovat vaikeuksissa. Nyt on tärkeää osata suodattaa julkiseen keskusteluun tunkevat väärät väittämät todellisesta historiastamme, jonka tallentamisen arvo on nyt helppo käsittää. Ikävät uutiset muistomerkkiemme kärsimistä uhosta ja tuhosta rajan takana ovat surullisia ja kärjistäisivät tilannetta helposti, jos antaisimme vihalle sijaa. Evakkojen perintönä onneksi elää optimismi ja karjalaiseen tapaan monenlainen yhdistävä iloinen yhdessä tekeminen ja yhteistapahtumat kotimaassamme Suomessa.

Maisan pakinan ja Martin puheen voitte katsoa kokonaisuudessaan videoituina Räisäläisten Säätiön Youtube-kanavalta.

Kaiken kaikkiaan Räisälä-juhla oli jälleen sydämellisen kotiseudullisen tuntuinen ja lämminhenkinen tapahtuma, jossa perinteet sulavasti yhdistyivät moderniin perinnetanssien ja musiikin harrastuksiin ja kaskuja vaihdettiin lennossa keskenään. Ja puhetta piisasi.

Ansiomerkkejä jaettiin Räisälä juhlassa

Räisäläisten Säätiön pitkäaikainen sihteeri Kirsti Mäkitalo sai Karjalan Liiton kultaisen ansiomerkin ja juhli samalla 70-vuotispäiväänsä.

Paljon onnea Kirsti Mäkitalo!

Räisäläisten säätiö sekä Kokemäen Karjalaseura olivat anoneet toiminnassaan ansioituneesti mukana olleille Karjalan Liitolta ansiomerkkejä. Merkit myönnettiin ja Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja jakoi liiton kultaisen ansiomerkin yli 30 vuoden toiminnasta karjalaisuuden hyväksi muun muassa Räisäläisten Säätiössä Kirsti Mäkitalolle, joka juhli samalla 70-vuotispäivää. Kimmo Rouhiaiselle, joka on säätiön toiminnan lisäksi ansioitunut erityisesti Räisälän Pamaus -urheiluseuran puuhamiehenä. Kokemäen Karjalaseuran puheenjohtaja Antti Ruponen sai niin ikään kultaisen merkin pitkäaikaisesta toiminnasta karjalaisuuden hyväksi. Ja, Arja Salolle, joka on ollut säätiön toiminnassa mukana pitkän rupeaman.

Karjalan Liiton hopeisen ansiomerkin saivat: Kokemän Karjalaiset ry:n Matti Lundén, hän on myös toiminut säätiössä. Heikki Haikonen, joka ylläpitää yhä säätiön verkkosivuja. sekä. Hän on digitoinut Räisälä-museon valokuvia, joita voi katsella Galleriasta verkkosivuiltamme. Hallintoneuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja Jarkko Peltola. Risto Pohjalainen, joka vastasi kiitellyn Räisälä-museon toiminnasta vuodenvaihteeseen asti,

Ja Räisäläisten Säätiö huomioi lisäksi Kruunullisella Räisälä- rintaneulalla Niko Huttusen, Ossi Kamppisen, Liisa Karosen, Timo Karosen, Esa Kourujärven ja Raija-Riitta Luiro-Piipon.

Kuvia vuoden 2025 Räisälä-juhlasta

Takaisin etusivulle