75. Räisälä-juhla Eurassa

Räisälä-juhlan yleisöä Euran koulukeskuksen juhlasalissa.

Juhlamessussa saarnasi kirkkoherra Sami Tolvanen ja hän toimi myös liturgina. Kanttorin tehtävät hoiti Timo Meriläinen ja tekstinlukijana oli Jouko Perttu. Messussa kerättiin kolehti perinteiseen tapaan räisäläisten kristillisen perinteen vaalimiseksi, kolehdin keräsi Lippukunta Euran Peurat.
Juhlamessun jälkeen siirryttiin lippukulkueen johdolla kunnianosoitukseen sankarihauta-alueelle, jossa puhui Jani Vainionpää. Puheen jälkeen oli vuorossa virsi ja sen jälkeen kukkalaitteiden laskeminen sankarihauta-alueen muistopatsaalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille.

Juhlamessun jälkeen siirryttiin Euran koulukeskukseen, jossa oli mahdollisuus ruokailuun. Sen jälkeen aloitettiin pääjuhla ”Karjalaisten laululla” Euran Soittokunnan säestämänä.
Tervehdyssanat esitti säätiön hallituksen puheenjohtaja Seila Hoppendorff ja seuraavaksi kuultiin Euran kunnan tervehdys, jonka toi juhlaväelle hallintojohtaja Kari Kankaanranta. Hänen juurensa ulottuvat Jääskelle iso/isovanhempien kautta.
Maisa Gröndahl esitteli murrekirjaansa, johon hän on koonnut Räisälän murteen sanastoa ja kansanperinnettä. Kirjassa on myös murrepakinoita, joista useimmissa kerrotaan hänen Kokemäellä viettämästään lapsuudesta ja nuoruudesta. Kirjan alkuosassa on myös tietoa Karjalankannaksen kielioloista ja kaakkoismurteiden ominaispiirteistä. Maisa Gröndahlin artikkeli Räisälä murre-katoava kielimuoto löytyy Räisäläinen lehdestä 2022 nro3.
Soittokunnan musiikkiesityksen jälkeen Kaija Tuomalan tytär Elina Joensuu ”astui areenalle”. Hän kertoi äitinsä kirjoittamasta ”Matka Karjalan kunnailla” -kirjasta, joka perustui Kaija Tuomalan isän muistelmiin. Kaija Tuomala oli estynyt saapumaan juhlaan, mutta tytär hoiti äitinsä puolesta kirjan esittelyn tyylikkäästi.
Yhdessä lauletun ”Satakunnan laulun” jälkeen kuultiin kansanedustaja Eeva Kallin juhlapuhe.

Kyläsukkakisan tulokset julkistettiin myös ja siitä asiasta on enemmän kerrontaa toisaalla Räisäläinen lehdessä 2022 nro3.
Päätössanat esitti säätiön hallintoneuvoston vpj. Raija-Riitta Luiro-Piippo, jonka jälkeen oli vuorossa ”Maamme laulu” ja kahvitarjoilu.
Pääjuhlan juontajana toimi Jani Vainionpää, hänen karjalaisjuurensa löytyvät Unnunkoskelta.
Juhlan järjestelyt hoiti Räisäläisten Säätiö.

Kansanedustaja Eeva Kalli:

Tarinoita ja suullista perintöä on jatkettava

Juhlapuhuja, kansanedustaja Eeva Kalli totesi, että kun asialla on vahvat juuret ja kantavat siivet, se elää ikuisesti.
-Ajatuksissa ja teoissa – näin ajattelen. On kunnioitettavaa, että hieno perinne on jatkunut näin pitkään. Tällaiset juhlat ovat tärkeä osa perinnetyötä ja samalla suuri kunnianosoitus heille, jotka aikanaan joutuivat jättämään omat rakkaat kotiseutunsa. Yhä harvemmalla on enää omakohtaisia muistoja elämästä Räisälässä. Siksi on äärimmäisen arvokasta, että tarinoita ja suullista perintöä jaetaan sekä eri tavoin tallennetaan ja dokumentoidaan.
-Näin muistot ja Räisälän tarinat eivät jää unholaan, vaan siirtyvät siipinä aina uusille sukupolville.

Eeva Kalli sanoi, että tänä keväänä suomalaisten mielet ovat totuttua useammin palanneet noihin aikoihin ja edeltävien sukupolvien uhrauksiin ja menetyksiin.
-Murheellista mutta totta, Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen myötä laajamittainen sota on palannut Eurooppaan. Helmikuun 24. päivä alkanut hyökkäyssota on kestänyt jo yli neljä kuukautta, eikä sen pikaista loppumista valitettavasti tällä hetkellä ole näköpiirissä.
-Järkyttävät uutiskuvat Ukrainasta ovat varmasti nostaneet myös karjalaislähtöisten suomalaisten mieliin tarinat Suomen kokemista sota-ajoista. Etenkin jatkosodan aikana tapahtuneet Elisenvaaran aseman pommitukset ovat eittämättä palanneet mieliin venäläisten Ukrainassa tekemien julmuuksien myötä. Elisenvaaran tapahtumista vaiettiin Suomessa pitkään sotasensuurin vuoksi, eikä traagisista tapahtumista jälkikäteenkään asian traumaattisuuden vuoksi juuri puhuttu.
-Nykyään kuitenkin tiedämme, että Elisenvaaran tuhoisissa pommituksissa menehtyi kesäkuussa 1944 suuri määrä evakkoon lähteneitä karjalaisia, joukossa erityisen paljon juuri räisäläisiä.
Neuvostoliiton häikäilemätön isku paitsi Elisenvaaran asemaa ja rautatieinfraa, myös junassa kuljetettua siirtoväkeä kohtaan, oli kuin pahimmasta painajaisesta. Sillä erotuksella, että tapahtunut on totta.
Neuvostoilmavoimat pommittivat aseman ja raiteiden lisäksi junavaunuja, jotka olivat täynnä evakkoon lähteneitä naisia ja lapsia, joukossa myös lottia ja Karjalankannakselle siirtyviä sotilaita.
-Vaunujen pommittamisen lisäksi neuvostosotilaiden tiedetään tulittaneen myös vaunuista turvaan pakenemaan pyrkineitä ihmisiä, hyökänneen julmasti täysin puolustuskyvyttömien siviilien kimppuun.
Voimme vain kuvitella, miten järkyttävä tilanne on ollut nämä kauheudet paikan päällä kokeneille.
-Moni iskuista selvinnyt menetti läheisensä, äitinsä tai sisaruksensa, kenties kaikki sukulaisensa. Kaksi kolmasosaa kuolleista oli naisia ja lapsia. Monet loukkaantuivat vakavasti.
-Tragediasta huolimatta karjalainen luonne auttoi tuolloinkin eteenpäin. Askel askeleelta, kohti uutta alkua, uusilla asuinsijoilla. Toisiinsa tukeutuen, uutta pala palalta rakentaen ja lujasti töitä tehden.
Näistäkin tapahtumista johtuen moni suomalainen on kokenut Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan poikkeuksellisen vahvasti. Iso osa suomalaisista omaa ainakin osin karjalaiset juuret. Itsellänikin virtaa suonissani karjalaisverta jo edesmenneen äidinäitini kautta. Paula-mummoni oli syntyjään Viipurista ja kaltaisiani on Suomessa paljon.
-Luulen, että tästäkin syystä ukrainalaisten parhaillaan kokema kärsimys iskee suomalaisiin ikään kuin solutasolla, viiltäen syvimpiä sielunsopukoita myöten. Herättäen pettymyksen tunteita ja kysymyksiä siitä, miten on mahdollista, että olemme jälleen tilanteessa, jossa sota on lähellä, naisia ja lapsia kuolee, siviilit kärsivät, kansainvälistä oikeutta rikotaan ja koko Euroopan turvallisuusjärjestystä haastetaan.

Suomalaiset reagoivat tapahtumiin nopeasti

Kansanedustaja Eeva Kalli sanoi, että tämän kaiken huomioon ottaen, ei ole ihme, että suomalaiset reagoivat välittömästi ja vahvasti Venäjän hyökätessä Ukrainaan.
-Ensinnäkin, kansalaisten näkemyksiä mittaavat mielipidekyselyt osoittivat, että suomalaiset pitivät itsestään selvänä, että Suomen ja kaikkien länsimaiden on tehtävä kaikkensa Ukrainan ja ukrainalaisten auttamiseksi. Suomessa nähtiin heti, että Ukraina taistelee nyt paitsi oman vapautensa, myös koko Euroopan turvallisuuden puolesta.
-Toiseksi, suomalaiset päivittivät salamannopeasti myös näkemyksiään Suomen turvallisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumiseen liittyen. Kansalaisten selkeä enemmistö kääntyi nopeasti kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.
-Suomen valtiojohto, valtioneuvosto ja eduskunta sekä suomalaiset puolueet käynnistivät samalla omat prosessinsa kansallisten turvallisuusratkaisujen arvioimiseksi. Tämän kevään aikana käytiinkin varsin nopea, mutta samalla perusteellinen keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta.
-Näiden prosessien lopputuloksen jo tiedämmekin. Huolellisen selontekokäsittelyn päätteeksi valtiojohto päätyi toukokuussa esittämään Nato-jäsenyyden hakemista ja eduskunta äänesti sen puolesta selkein luvuin: 188 edustajaa puolesta, 8 vastaan.
-Äänestyksen jälkeen liittymisprosessissa on jo ehtinyt olla monia vaiheita, mukaan lukien haastavat keskustelut Turkin kanssa. Mutta kuten jo tiedämme, Naton aiemmin tällä viikolla Madridissa kokoontunut huippukokous päätyi kutsumaan Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseneksi.

-Varsinainen Naton liittymispöytäkirja allekirjoitetaan tulevana tiistaina ja tämän jälkeen käynnistyy ratifointiprosessi kaikkien Naton jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa.
-Turkin kanssa käydyt keskustelut ovat olleet haastavat, ja saattavat tavalla tai toisella nousta esiin vielä tulevien kuukausienkin kuluessa, mutta suunta on nyt joka tapauksessa selvä. Suomesta tulee lähitulevaisuudessa Naton täysivaltainen jäsen, yhdessä naapurimaamme Ruotsin kanssa.
-Tämä ratkaisu tehtiin nimenomaan Suomen turvallisuuden maksimoimiseksi, koska Nato-jäsenyys tarjoaa vahvimman mahdollisen sotilaallista voimankäyttöä ennaltaehkäisevän pidäkkeen turvaten näin rauhaa ja vakautta Suomessa ja lähialueillamme myös tulevina vuosikymmeninä. Sitä, ettei Suomi koskaan enää joudu sotaan.

”On varauduttava kaikkeen”

Eeva Kallin mukaan sota Ukrainassa tarkoittaa suurta inhimillistä kärsimystä, jolle ei ole mitään oikeutusta.
-Suomi on seissyt ja seisoo Ukrainan rinnalla. Ja niin se tulee tekemään sodan jälkeenkin. Olemme tukeneet Ukrainaa monin eri tavoin: poliittisesti, humanitaarisella avulla, rahallisesti, asein ja sotilastarvikkein.
-Olen kiitollinen ja ylpeä siitä, miten laajasti suomalaiset ovat myös yksityishenkilöinä osallistuneet Ukrainan tukemiseen, esimerkiksi osallistumalla järjestöjen rahankeräyksiin. Ukrainaa eri tavoin tukeneita on varmasti paljon myös teidän joukossanne – kiitos jokaiselle apua antaneelle.
-Suomalaisten apu ei ole rajoittunut vain Ukrainaan, vaan olemme myös toivottaneet ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi Suomeen, heidän hakiessaan turvaa eri puolilta Eurooppaa.
-Tilanne muistuttaa meitä elävästi omasta historiastamme, Karjalan evakoista, mukaan lukien räisäläisistä, jotka aikoinaan joutuivat lähtemään kotikonnuiltaan evakkoon kohti Satakuntaa.
-Me, jos ketkä, tiedämme, miten tärkeää oli, että evakkoon lähteneet otettiin hyvin vastaan ja annettiin mahdollisuus asettua uusille kotiseuduilleen. Kaikkien kohdalla tämä ei varmasti karjalaisten osaltakaan toteutunut, mutta valtaosin uuden elämän rakennustyö käynnistyi ymmärtääkseni kohtuullisen hyvin. Tästä on tietysti kiittäminen paitsi paikallisten ymmärtäväistä suhtautumista, ennen kaikkea karjalaista luonnetta ja elämänasennetta.
-Kun luonteessa on sekä lujuutta ja periksi antamattomuutta että sopeutuvaisuutta ja vahvaa tulevaisuususkoa, on kovistakin koettelemuksista selviytyminen mahdollista. Tähän karjalaisten voimaan ja tahtoon perustuukin paljon suomalaisen yhteiskunnan menestyksestä.
-Karjalaisten kädenjälki näkyy vahvasti myös täällä eteläisessä Satakunnassa, jonne asettui erityisen paljon räisäläisiä. He osallistuivat täällä vahvalla panoksellaan sotavuosien jälkeiseen yhteiskunnan jälleenrakennukseen ja uuden kotiseutunsa kasvun ja kehityksen rakennustyöhön.
-Tämän ohella räisäläiset rikastuttivat seutumme elämää myös kulttuurisesti, tuomalla mukanaan omia tapojaan, osaamistaan ja perinteitään elämän eri osa-alueilta, liittyivätpä ne sitten uskontoon, taiteeseen, liikuntaan ja urheiluun tai vaikkapa ruoanlaittoon ja juhlimiseen.
-Räisälän tiedetään esimerkiksi olleen Karjalan tunnetuimpia hevospitäjiä, jossa järjestelmällinen hevosjalostustyö alkoi jo 1800-luvun loppupuolella. Pitäjä tunnettiin myös raviurheilusta ja hyvistä hevosistaan, joista maineikkaimmat osallistuivat koko maan kattaviin ravikilpailuihin Viipurissa jo 1800-luvun lopulla.
-Liekö tällä osansa siihen, että tälle seudulle on kehittynyt erityisen vahva hevosmies- ja hevosnaistaitojen osaaminen ja hevoskasvatuksen kulttuuri. Ja raviurheilumenestystäkin on vuosien saatossa kertynyt. Vain yhden esimerkin kulttuurin ja urheilun saralta nostaakseni.
-Räisäläisten tapojen ja perinteiden yhdistyminen perinteiseen satakuntalaiseen elämänmuotoon näkyy siis tänä päivänäkin tavassamme elää arkea ja juhlaa.
-Iso merkitys on, ja on ollut, etenkin myönteisellä karjalaisella elämänasenteella. Elämänfilosofialla, jonka mukaan elämää voi elää myös niin sanotusti ilon kautta, kaikesta hyvästä ja kauniista nauttien ja kiittäen. Tämän ajattelen olleen erityisen tervetullut lisä perinteiseen jähmeään satakuntalaiseen luonteenlaatuun.
-Vaikka syy evakkoon olikin murheellinen, voimme siis nyt todeta, että Satakunta oli onnekas saadessaan tarjota uuden alun tänne asettuville räisäläisille.

Vahvaa maanpuolustustahtoa on pidettävä yllä

Eeva Kalli sanoi, että ukrainalaisten urhea taistelu on jälleen muistuttanut siitä, mikä merkitys maanpuolustustahdolla on sodankäynnissä.
-Oman maansa puolustamiseen sitoutuneet sotilaat ja siviilit ovat puolustuksen arvokkain pääoma. Materiaalisesti ennalta ylivoimaiseksi arvioitu hyökkääjä ei olekaan ylivoimainen, kun puolustajan taistelutahto on hyökkääjää korkeampi.
-Olemme Suomessa ansaitusti ylpeitä korkeasta maanpuolustustahdostamme, joka on muuten tämän kevään aikana entisestään noussut. Tätä on kaikin keinoin vaalittava myös tulevina vuosikymmeninä. Maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia.
-Pitämällä yllä vahvaa maanpuolustustahtoa ja uskottavaa koko Suomen puolustusta nostamme kynnystä sille, että Suomi enää koskaan joutuisi sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Rauhaamme ei kannata tulla häiritsemään. Puolustuksemme pitää, rikkoutumattomana ja vahvana, totesi Eeva Kalli.
-Edessämme on tulevaisuus, jota emme osaa ennustaa, mutta johon voimme vaikuttaa. On varauduttava kaikkeen, mutta peloissaan ei tarvitse olla. Vaikka elämme kovia aikoja, tulevaisuuteen voi ja kannattaa katsoa luottavaisesti. Kuten räisäläiset aikanaan, kaikkein vaikeimpinakin aikoina.
-Muistakaa, että teissä ja tässä juhlassa ilmenevät räisäläisyyden juuret ja siivet. Niitä on totisesti syytä yhdessä juhlia, painotti Eeva Kalli juhlapuheessaan.

Kuvia vuoden 2022 Räisälä-juhlasta

Takaisin etusivulle