Olen Sakkola-Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja aloitan tässä numerossa postileimapalstan, jossa käydään läpi Räisälän postileimat kylä kerrallaan. Vastaavanlaisen palstan olen viime vuosina kirjoittanut Vpl. Pyhäjärvi -lehteen ja Kurkijokelaiseen. Lisäksi olen pitänyt leimapalstaa Suvannon Seudussa, jossa läpikäytiin Sakkolan, Vuokselan ja Metsäpirtin postileimat. Olen harrastanut postimerkkeilyä aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja erityisesti olen kiinnostunut luovutetun alueen postihistoriasta ja postileimoista. Räisälän leimakohteita kokoelmissani on noin 150 kappaletta. Kaiken kaikkiaan kokoelmissani on noin 20.000 leimakohdetta luovutetulta alueelta.
 Tässä numerossa lähdetään liikkeelle Humalaisen postileimoista. Mutta ennen kuin mennään varsinaiseen asiaan, niin aloitetaan muutamasta yleisestä asiasta, joihin tulen tulevissa numeroissa viittaamaan. Tätä lehteä ei siis kannata vähään aikaan hukata.

• Eero J. Helkiö: Luovutetun Karjalan, Petsamon ja Sallan postihistoriaa, vanhahko, mutta sisältää hyvän luettelon maalaiskirjeenkantajien numeroleimoista
• Anssi Mikkola ja Lasse Könönen: Luovutetun Karjalan, Petsamon ja Sallan postitoimipaikoissa käytetyt leimat, modernisoitu versio Helkiön kirjasta
• Norma erikoisluettelo 2013, sisältää hyvän esityksen maalaiskirjeenkantajien numeroleimoista 1-1000, kuitenkin pääpaino postimerkeissä
• LaPe erikoipostimerkkiluettelo 2021, pääpaino postimerkeissä, mutta lisäksi noin 40 sivun esitys Suomen varhaispostista alkaen 1500-luvulta sekä laaja selvitys 1800-luvulla käytetyistä leimoista. Lisäksi sisältää selvityksen maalaiskirjeenkantajien numeroleimoista 1-2000.
• Antti Lehmus ja Olavi Helminen: Postia junalla, erinomainen esitys junaleimoista, joita on käytetty esimerkiksi rataosuuksilla Helsinki-Terijoki- Pietari, Sortavala-Viipuri sekä kaikista muistakin luovutetun alueen rataosuuksilla käytetyistä rautatieleimoista
• Suomen postitoimipaikat 1638-1985, Suomen filatelistiliiton julkaisusarja n:o 9, tiedot koonnut Kaarlo Hirvikoski
• Matti Sipari: Arvoposti- ja kirjaamisleimat – Selvitys Suomen Rekomd-, R-, Wärde- ja arvoleimoista sekä arvopostin käyttämistä muista leimoista 1875-1991
• B-E. Saarinen, Erik Johanson ja Valter V. Johanson: Suomen sensuurileimat

• Postikonttori
• Postitoimisto
• Postiasema I
• Postiasema II
• Postiasema
• 2. luokan postitoimisto
• 1. luokan postitoimisto
• Postipysäkki

3701.1 pysäkkileima m, v
8 mm 5.3.1911-23.11.1938 R3 violetti m/-30

3701.2 pysäkkileima violetti
31 mm 28.5.1943-9.4.1944 R4

Mennään seuraavaksi tuon kryptisen rimpsun selityksiin. Selitykset ovat pakostakin teknisiä, mutta koittakaa kestää. Leimojen esimerkkikuvat selventävät asiaa huomattavasti. Humalaisissa oli siis käytössä kaksi erilaista leimaa, joiden koodit on esitetty ensimmäisessä sarakkeessa. Koodin kaksi ensimmäistä numeroa (37) tarkoittavat Räisälän kuntaa, numerot muodostuvat luovutettujen kuntien aakkosjärjestyksen perusteella. 01 tarkoittaa Humalaista, koodi muodostuu ko. kunnan postitoimipaikkojen aakkosjärjestyksen perusteella. Pisteen jälkeiset numerot laittavat leimat numerojärjestykseen leiman käyttöönottoajankohdan perusteella.
 Seuraava sarake kertoo leiman tyypin, joka tässä tapauksessa on pysäkkileima. Jatkossa tulemme törmäämään muunkin tyyppisiin leimoihin, mutta niistä sitten tarkemmin, kun uudentyyppisiä leimoja putkahtelee esiin artikkelisarjan tulevissa numeroissa. Kirjaimet ”m” ja ”v” tarkoittavat leiman väriä, tässä tapauksessa mustaa ja violettia (leimaa 3701.1 on siis leimattu kahdella eri värillä). Seuraavassa sarakkeessa on tietoa leiman ulkonäöstä, pysäkkileimoja kuvaillaan vain niiden pituudella.
 Seuraava päivämääräsarake kertoo aikaisimman tunnetun ja myöhäisimmän tunnetun leimauspäivämäärän. Merkintä m/-30 tarkoittaa, että leima ensi kerran esiintyy ns. 1930-yleismerkkien (leijonamerkkimalli, jota julkaistiin vuosina 1930- 1952). Postihistoria ei vielä tähänkään päivään mennessä ole kiveen hakattua tietoa, mm. aikaisimmissa ja myöhäisimmissä päiväyksissä riittää vielä paljon tutkittavaa ja löydettävää. Itsekin olen löytänyt noin 200 aikaisempaa tai myöhäisempää päiväystä siihen nähden, mitä kirjallisuudessa, siis mitä Mikkolan kirjassa on esitetty.
 Viimeisenä tulee sarake, joka kertoo leiman harvinaisuusasteen, R1 on hyvin yleinen, R5 hyvin harvinainen (tunnetaan ehkä vain muutamia kappaleita) ja loput R2, R3 ja R4 siltä väliltä. Merkintä RR tarkoittaa, että leiman tiedetään olleen käytössä, mutta ei tunneta ainoatakaan kulkenutta postilähetystä. Merkintä PTM tarkoittaa, että leima tunnetaan vain Postimuseon leimakokoelmasta.
Artikkelin ohessa on esitetty kuva jokaisesta tässä käsitellystä leimasta. Esitän vain kohteen leimapuolen, vaikkakin esim. korttien ja ehiöiden (kortti, johon on painettu postimerkki valmiiksi eli postimaksu on valmiiksi maksettu) kääntöpuolella saattaa olla hyvinkin mielenkiintoista paikallishistoriaa. Kaikkein arvokkaimpia ovat sellaiset kuorikohteet, joissa on vielä sisältö mukana. Valitettavasti tällaisia kohteita ei nykypäiviin juurikaan ole säilynyt. Lisäksi leimakerääjän kannalta on hyvin harmillista, että vielä jokunen vuosikymmen sitten ei ymmärretty postilähetysten arvoa, vaan melko suruttomasti postimerkkejä liotettiin irti lähetyksistä ja vain merkit otettiin talteen, loppuosa lähetyksistä heitettiin surutta menemään. Näin on tuhottu suunnattomasti, ei ainoastaan postihistoriaan-, vaan myös paikallishistoriaan liittyvää arvokasta aineistoa.

Tarkkaavainen lukija lieneekin jo ihmetellyt sitä, että miksi esimerkiksi leiman 3701.1 myöhäisin tunnettu leimaus on 23.11.1938, vaikka postitoimipaikka suljettiin vasta vuonna 1940. Jos katsotte oheisia kuvia, niin niistä varsin harvoin käy ilmi leimauspäivämäärää, koska pysäkkileima itsessään päivämäärätietoa ei sisällä. Kuten neljäs esimerkkikuva osoittaa, niin satunnaisesti postilähetys voi sisältää lisäinformaatiota päiväyksen suhteen. Kuvan leike on leimattu Humalaisessa, josta lähetys on kulkeutunut Kirvun Sairalaan, jossa lähetys on leimattu päivämäärän sisältävällä pyöröleimalla. Kyseinen leiman päivämäärä on 13.3.1939 ja näin Mikkolan kirjan myöhäisintä leimauspäivää on saatu siirrettyä liki neljä kuukautta myöhäisemmäksi. Todettakoon, että kyseinen leike sisältää Sairalan ns. R-lipukkeen, joka osoittaa, että kyseessä on kirjattu arvolähetys. Sinänsä fiksua, että on maltettu leikata postilähetyksestä leike, joka sisältää kaiken olennaisen informaation, vaikkakin kokonainen kirje tietysti olisi ollut vielä paljon informatiivisempi ja arvokkaampi. Kuvitelkaapa, mitä informaatiota olisi jäänyt jäljelle, mikäli postimerkit olisi vain liotettu irti ja viskattu muu osa lähetyksestä menemään.
 Tähän loppuun sopiikin mainiosti minun vakiomotkotukseni. Paljon mielenkiintoista ja arvokasta materiaalia on ehtinyt tuhoutua esimerkiksi kuolinpesien tyhjennyksissä, kun ullakoilta ja varastoista on surutta laitettu tavaraa kaatopaikkakuormaan asiaa sen kummemmin ajattelematta. Siinä on tuhoutunut suunnattomasti arvokasta postihistoriaa ja myös sukujen historiallisia dokumentteja (kirjeenvaihtoa, kauppakirjoja yms.). Postimerkkihuutokaupoissa kalleimpien luovutettujen alueiden leimakohteiden hinnat ovat nousseet useisiin satoihin euroihin. Kannattaa siis huolella harkita, mitä käyttää saunanpesän sytykkeenä, joskus tulisi halvemmaksi sytykkeenä käyttää 50 euron seteliä.

Takaisin kesäkuun 2025 lehteen