Pääkaupungin Räisäläiset ry:n syyskokous

Teksti ja kuvat: Timo Karonen

Sunnuntaina 26. lokakuuta kokoontui Pääkaupungin Räisäläiset ry syyskokoukseensa Karjalatalolle. Sateisesta lokakuun illasta huolimatta väkeä saapui tilaisuutta järjestämään ja osallistumaan taas mukava määrä. Jäseniä yhdistyksellä on yhä reilut 80. Aluksi puheenjohtaja sytytti kynttilän edesmenneiden muistolle ja pidimme hiljaisen hetken.
  Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin seuran kunniapuheenjohtaja Kalevi Paavilainen ja hän vei kokousta eteenpäin tottunein ottein. Kokouksen sihteeriksi valittiin Kirsi- Marja Hurme, joka on myös yhdistyksen rahastonhoitaja. Asia toisensa jälkeen käsiteltiin ja todettiin, että rahat ovat taas sopivasti riittäneet eikä jäsenmaksua ole tarvetta korottaa.
  Yhdistyksen sääntöjä päätettiin uudistaa pääosin Karjalan Liiton uusien, pitäjäyhdistykselle laadittujen mallisääntöjen mukaisiksi. Nyt on sääntöjenkin mukaan mm. mahdollista olla Pääkaupungin Räisäläiset ry:n jäsen, vaikkei asuisi pääkaupunkiseudulla, ja myös olla yhteistoimintajäsen kuulumatta Karjalan Liittoon. Muutos selkeyttää näiltä osin käytäntöä, jota on jo noudatettu. Myös seuran hallintoa on sääntömuutoksen tultua voimaan mahdollista keventää.

Arja Kokko ja Kirsi-Marja Hurme saivat Karjalan Liiton pronssiset ansiomerkit.


Pirkko Fihlman esitteli äänellä itkua.

  Vuosikokouksen päätteeksi juotiin Arja Saarisen järjestämät kohvit suupaloineen ja asetuttiin seuraamaan illan juhlavaa ohjelmaa. Äänellä itkijät ry:n Pirkko Fihlman esitteli aluksi kiinnostavasti elävää karjalaista perinnettä, äänellä itkua, joka on säilynyt lähinnä Karjalan ortodoksien parissa. Äänellä itkut mukautuvat tilanteiseen ja niillä lohdutetaan kaipuuta, jonka avioliitto ja toiseen talouteen siirtyminen, tai sotaväkeen tai sotaan lähteminen esimerkiksi synnyttävät. Ja tietysti myös läheisen poismeno. Elias Lönnroth on tunnetuimia perinteen tallentajia 1800-luvulta. Kuulimme kolme äänellä itkua, joista ensimmäinen oli sovitettu tilanteeseen ja käsitteli nykyaikaa, toinen oli kiitos elämälle ja viimeinen oli jouluinen.
  Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Seila Hoppendorff kertoi säätiön toiminnasta ja tavoitteista perinteiden vaalimisessa. Esityksen lopuksi Seila ja Raija-Riitta, joka on myös säätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, luovuttivat Karjalan Liiton pronssiset ansiomerkit kahdelle ansioituneelle seuran hallituksen jäsenelle karjalaisuuden ja räisäläisyyden hyväksi tehdystä työstä.

Takaisin joulukuun 2025 lehteen