Teksti: Räisäläisen toimitus

Sunnuntaina 6. huhtikuuta kokoontui jälleen Humalaisten Alku Nuorisoseura perinteiseen kevätkokoontumiseensa, jonka järjestää naistoimikunta. Tällä kertaa tapasimme taas Koski Tl:ssä, jossa toiminta heräsi uuteen alkuun sotien jälkeen. Honkamäentie 60 on MTK:n omistama maamiesseuran kaunis hirsistä rakennettu seuratalo, jonka tupaan mahtuu 60 henkilöä.
 Nuorisoseura Alku perustettiin Humalaisissa vuonna 1902 ja se on viimeinen toimintaa jatkava räisäläinen nuorisoseura. Se toimii yhä evakossa, koska sille ei ole vakiintunut yhtä paikkakuntaa. Räisäläiset asettuivat eri puolille Suomea. Viime vuonna siirtolaisseurassa päätettiin vihdoin irrottautua Suomen Nuorisoseurojen Liiton jäsenyydestä. Perinnetoiminta jatkuu kerhomuotoisensa. Toiminnan historiaa ja muistoja on tallennettu runsaasti kirjoina, äänitallenteina, videoina ja Räisälä-museoon. Seuran jäsenluettelo on luonnollisista syistä käynyt vuosi vuodelta lyhyemmäksi, vaikka aktiivista toimintaa on vuosien varrella järjestetty. On käyty kotiseuturetkillä Räisälässä ja kokoonnuttu ainakin kerran tai pari vuodessa jonnekin päin Suomea tapaamisiin.
 Eräs perinne nuorisoseuroilla Räisälässä oli vierailla toisten seurojen luona. Näillä vierailuilla nuorisoseurojen kesken syntyi myös elinikäisiä rakkaustarinoita ja perheitä. Osallistuttiin urheilukilpailuihin ja illanviettoihin, joissa laulettiin, leikittiin, tanssittiin ja esitettiinpä näytelmiäkin. Kyläkoulujen opettajat ja seurakuntien henkilöstö olivat usein aktiivisesti mukana. Samat henkilöt saattoivat kuulua myös suojeluskuntiin, lottiin, marttoihin ja työväenyhdistyksiin, joissa niissäkin oli aktiivisia harrastuksia ja tapaamisia. Nuorisoseurojen teatteriharrastus kukoisti ennen talvisotaa, kun seurat rakensivat talkoilla seurataloja ja niihin juhlasaleja näyttämöineen Karjalankannakselle.
 Räisälässä toimi yhdeksän eri nuorisoseuraa ja niillä oli seitsemän seurataloa. Unnunkosken nuorisoseurasta tuli 1912 nimeltään Räisälän nuorisoseura. Kansanopisto toimi nuorisoseuransa talona ja Lallukat tukivat nuorisoseuratoimintaakin Räisälässä. Makkolan ja Siirlahden nuorisoseuroilla oli yhteinen talonsa. Pienten kylien seuratoiminta oli loppua sotien takia, mutta Humalaisten Alku elpyi joitakin vuosia sotien jälkeen. Aktiiviset nuorisoseurat ovat kuitenkin paikkakuntakohtaisia. Räisäläiset ovat assimiloituneet, kuten termi kuuluu. Räisäläisjuuriset ovat sulautuneet myös uusien paikkakuntiensa nuorisoseuroihin. Niistä on tullut räisäläisjuurisille omia ja niiden toiminnassa näkyy yhä hieman myös räisäläisyys, kun pukeudutaan kansallispukuihin ja lauletaan karjalaisia lauluja.

Räisälässä toimineet kahdeksan muuta nuorisoseuraa

Nuorisoseuraliike syntyi kansanliikkeenä ja organisoitui myöhempinä vuosina piirijärjestöiksi ja valtakunnallisiksi liitoiksi. Keskeiset harrastusalat olivat itsekasvatus- ja sivistysaatteen mukaisesti monimuotoista kansanvalistustoimintaa. Nuorisoseuroilla oli suuri merkitys muun muassa lukutaidon ja suomalaisen kirjastolaitoksen kehittäjinä. Alkuvaiheessa seurojen keskeisiä toimintamuotoja olivat muun muassa lukutuvat ja kansanjuhlat sekä teatteriin ja liikuntaan painottuneet harrastukset. Nuorisoseuratoiminta laajeni lyhyessä ajassa koko maan kattavaksi kansanliikkeeksi.
 Humalaisten Alku on pitkään kuulunut maakunnalliseen keskusseuraansa Saimaan Nuorisoseurat ry. Ensimmäisenä maakunnallisena keskusseurana järjestäytyi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto vuonna 1882. Suomen Nuorison Liitto aloitti toimintansa 1897. Vuodesta 1994 lähtien nuorisoseurojen keskusliiton nimi oli Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja vuonna 2012 nimi muutettiin muotoon Suomen Nuorisoseurat ry.

Nuorisoseuratoimintaa Koskella

Kosken Tl Nuorisoseura tarjoaa tänäänkin nuorille turvallisen tilan monille erilaisille harrastuksille ja yhdessäololle. Se on perustettu vuonna 1889 ja on siten maamme vanhimpia seuroja. Sen toiminnan lähtökohtina ovat nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja moninaisuus. Nimensä mukaan toiminnan keskiössä ovat lapset ja nuoret, mutta toimintaa on tarjolla kaiken ikäisille. Toiminnan sydän on nykyisin nuorisoseurantalo Nuortentupa, joka sijaitsee keskellä kylää. Siellä kokoontuvat iltaisin ja viikonloppuisin eri harrasteryhmät, ja arkisin tila on alakouluikäisten iltapäiväkerhon sekä kunnan eri toimijoiden käytössä. Tiloja voi vuokrata myös yksityisiin tilaisuuksiin. Seuralla on oma kuoro Kööri, sekä kansantanssiryhmä Pirpanat. Yli 10-vuotiaita varten toimii sirkuskerho, jossa harjoitellaan jongleerausta, yksilö- ja ryhmäakrobatiaa ja muita hauskoja sirkuslajeja. Tunneilla liikutaan monipuolisesti, leikitään ja venytellään. Yläkouluikäisille on tarjolla vauhdikkaampaa liikuntaa salijalkapallon, eli futsalin muodossa. Lasten ja nuorten teatterikerho Konstit on toiminut jo vuodesta 2006 lähtien. Aikuisten teatterikerho starttaa aina helmi-maaliskuussa. Harjoituskausi on maaliskuusta kesäkuun alkuun. Teatterikerholaiset tuottavat kesänäytelmän, jonka ensi-ilta ajoittuu kesäkuun puoliväliin. Teatterikerholaiset harjoittelevat Nuortentuvalla ja esitykset pidetään Tuvan pihapiirin omenapuutarhassa.

Takaisin kesäkuun 2025 lehteen