Lallukka - kauppaneuvos Karjalasta

Teksti: Räisäläisen toimitus
Kuva: Suomen Kansallisteatteri

Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakotisäätiön satavuotisjuhlaesitys Suomen Kansallisteatterissa kertoo valovoimaisten näyttelijöiden tähdittämänä kauppaneuvos Juho Lallukasta, suuresta suomalaisesta mesenaatista.
Kirjailija Inkeri Kilpisen tunteikkaan ja hauskan näytelmän on sovittanut näyttämölle Eva Buchwald ja ohjannut Petri Liski. Historiallinen henkilökuva räisäläisen paimenpojan kasvusta menestyväksi viipurilaiseksi suurliikemieheksi ja merkittäväksi taiteen tukijaksi vie katsojat värikkäälle aikamatkalle 1800-1900-lukujen taitteen Räisälään, Käkisalmeen ja Viipuriin.
Nuorena Juho Lallukkana nähdään nouseva tähti Karlo Haapiainen ja varttuneempana Juhona kaikkien tuntema Vesa Vierikko. Nuorta Maria Lallukkaa esittää Marketta Tikkanen ja vanhempaa Pirjo Luoma- aho. Mukana on yhteensä 17 ammattinäyttelijää Lallukan taiteilijakodista sekä mm. Kansallisteatterista. Näytelmän kuorona esiintyy legendaarinen Viipurin Lauluveikot.
Näyttämöllä nähdään lisäksi Petri Bäckström, Akseli Ferrand, Sari Havas, Juha Kandolin, Lasse Karkjärvi, Kristian Koskenvirta, Lotta Kuusisto, Antti Laukkarinen, Esa-Matti Long, Mathias Löfstedt, Jaakko Mero, Irina Pulkka ja Helena Vierikko.
Pukusuunnittelija on Laura Malinen. Lavastuksen ovat suunnitelleet Katri Rentto, sekä valo- ja videosuunnittelija Ville Virtanen. Naamioinnin suunnittelija on Jari Kettunen. Äänisuunnittelija on Esa Mattila ja koreografian on laatinut Lotta Kuusisto.
Ensi-ilta on Suurella näyttämöllä 16.5.2025. Kolme näytöstä ovat jo loppuunmyytyjä, mutta erilliseen juhlanäytäntöön lauantaina 17.5. klo 18 oli tätä kirjoittaessamme vielä tarjolla mesenaattilippuja. Ostamalla lipun juhlanaytantoon tukee samalla juhlavuoden tapahtumien jarjestamista.

Yhdessa teatteriin

• Matka Viitala 044 0405140
• Raisalaisten saatio / Seila Hoppendorff
  050-537 5266
• Kurkijoki seura / Outi Terentjeff
  044-0544061

Paimenpojasta suurmieheksi

Juho Lallukka (1852.1913) oli ensimmäisiä menestyneitä suomalaisia suurliikemiehiä Karjalankannaksella. Hänen työllään oli ratkaiseva vaikutus suomenkielisen vaestonosan mahdollisuuksiin edetä Venäjän keisarinvallan alaisessa yhteiskunnassa.
Juho Lallukka syntyi Räisälässa Humalaisten kylässä ja Maria Lallukka Neitsytkallion kylässä. Juhon kauppiasura alkoi Siirlahden kylässä sijainneen kestikievarin riihessä, jonne hän perusti ensimmäisen maakaupan. Räisälä-museossa on kyseistä paikkaa esittävä maalaus seka Maria ja Juho Lallukan muotokuvat.

Kauppaa tehden, taiteen tahden

Jo paimenessa ollessaan Juho osoitti poikkeuksellisia lukuhaluja ja vankkaa pyrkimystä kohti parempia elinoloja. Näytelmässä seurataan 16-vuotiaan räisäläläisen räätälioppilaan matkaa ompeluspöydältä kohti kasvavia haasteita, ensin puukhollariksi (kirjanpitäjäksi) Käkisalmeen, ja ensirakkauden hetkiin, nöyryytykseen ja paluuseen synnyinkonnuille. Sieltä sisuuntunut Juho löysi rinnalleen Marian ja he perustavat yhdessä ensimmäisen oman maalaispuotinsa. He siirtyivät sitten isommille markkinoille, jälleen Käkisalmeen ja sieltä kansainväliseen Viipuriin. Yhteiskunnallisen ja kansallisen heräämisen myötä Juhosta tuli myös monipuolinen vaikuttaja.
Jo elinaikanaan Juho tuli tunnetuksi karjalaisena kauppiaana, kunnallispoliitikkona, kansanedustajana ja verrattomana seuramiehenä. Näiden roolien lisäksi hän oli väkevä suomalaisuuden ja kansansivistyksen edistäjä, joka tuki aktiivisesti työväenyhdistystoimintaa ja kansanopistoja. Hän ja Maria olivat Räisälän kansanopiston perustajia. Juhon ihanteena oli ”poliittisesti ja taloudellisesti vapaa, itsestään tietoinen suomalainen”. Tällaisia suomalaisia saataisiin ”edistämällä kansallista kulttuuria ja omintakeista suomalaista sivistystä”.
Nykyisin Lallukka tunnetaan parhaiten hänen roolistaan taidemesenaattina. Taiteen ja taiteilijoiden tukemisesta muodostui oleellinen osa hänen ajatusmaailmaansa juuri kansallisen kulttuurin edistämiseksi ja suomalaisuuden vahvistamiseksi. Vuonna 1908 laadittu testamentti jatkoi tätä taiteen tukemista. Testamentissa oli useita määräyksiä erisuuruisten lahjoitusten tekemiseksi Juhoa ja Mariaa lähellä olleille tahoille, mutta ylivoimaisesti suurin jälkisäädösmääräys oli taiteilijakodin perustaminen Helsinkiin.

Lue lisää näytelmästä ja taitelijakoti 100 vuotta tapahtumista Räisäläinen 01/25 lehdestä

Takaisin maaliskuun 2025 lehteen