Kaukolan kansallispuku –
Pirkko Paavilaisen lahjoitus Räisäläisten säätiölle
Teksti:Seila Hoppendorff
Kuva: Ronja Hoppendorff
Kansallispuku on enemmän
kuin pelkkä kangas ja lanka –
se kantaa mukanaan tarinoita,
tunteita ja sukupolvien ketjua.
Kansallispuku ei ole vain vaate
vaan silta menneisyyteen, perinteisiin
ja sukujuuriin. Räisäläisten
säätiö sai arvokkaan lisän
kokoelmiinsa, kun Pirkko
Paavilainen lahjoitti säätiölle
Kaukolan kansallispuvun –
asun, jolla on hänelle syvä henkilökohtainen
merkitys.
Pirkko sai puvun opiskellessaan
Räisälän Kansanopistossa
kotitalouslinjalla vuosina 1969–
1970. Opistolla oli tapana juhlistaa
Kalevalan päivää kansallispuvuissa,
ja Pirkon isovanhemmat
lupasivat kustantaa hänen
pukunsa. Valinta oli helppo
– Kaukolan kansallispuku oli
hänen mielestään erityisen kaunis,
vaikka suvun juuret veivätkin
Räisälään.
Puku sai ensiesiintymisensä
Kalevalan päivän juhlassa, ja
rintapieleen kiinnitettiin Tunne
itsesi -merkki, joka myös
päätyi Räisälä-museoon. Vuosien
varrella puku oli käytössä
satunnaisissa juhlatilaisuuksissa,
kunnes Pirkko päätti lahjoittaa
sen Räisäläisten säätiölle
säilytettäväksi ja vaalittavaksi
tuleville sukupolville.
Amanda Levonmaa sovitti säätiölle
lahjoitettua Kaukolan kansallispukua.
Räisälä ja Kaukola olivat naapuripitäjiä. Kuvassa Eelis Rouhiainen
ystävänsä kanssa pitäjien rajalla.
Historiallinen tausta antaa puvulle
lisäsävyjä. Kaukolan kansallispuvusta
on sekä naisten että
miesten versiot, ja se on yksi
Suomen vanhimmista kansallispukumalleista.
Ensimmäinen
julkaisu miehen puvusta nähtiin
vuonna 1899 Koti ja Yhteiskunta
-lehden liitteessä, ja myöhemmin
se esiintyi Theodor
Schvindtin sekä Tyyni Vahterin
kansallispukukirjoissa.
Naisten puku tarkistettiin
vuonna 1990 kansallispukuraadin
toimesta. Pukutarkistuksen
oli tilannut Helmi Vuorelma
Oy, kun havaittiin, että aiempi
kansallispukuversio oli merkittävästi
muuttunut verrattuna
museaalisiin esikuviinsa. Alkuperäinen
naisen puku julkaistiin
Uuno Taavi Sireliuksen kokoamassa
vihkossa vuonna 1921, ja
se sisältää paidan, hameen, esiliinan,
liivin, viitan, päähineet,
korun, sukat ja jalkineet.
Vinkki:
Suomen kansallispukukeskuksessa
Jyväskylässä avataan kesäkuun
2025 lopulla uusi pysyvä
näyttely ”Ajaton perinne –
Suomalainen kansallispuku”,
jossa historia ja käsityöperinne
pääsevät oikeuksiinsa.
Lue tai kuuntele Helmi Vuorelmasta
Naisten Ääni-hanke
(www.naistenaani.fi). Kirjoittaja:
Tuulikki Ritvanen.