|
Köyliön Kepolan koulun ekaluokkalaiset kutsuttiin ennen pääsiäistä, 7.
huhtikuuta Räisälä-keskukseen, jossa tarkoituksena oli valmistaa virpomisoksia.
-Virpominen yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen evakkoina
tulleen karjalaisväestön mukana ja vuosikymmenten kuluessa karjalaisten
tavat ovat yhdistyneet läntisen Suomen trulliperinteeseen. Nykyisin ovelta
ovelle virpoja saattaa olla vaikkapa noidaksi pukeutunut tai jokin fantasia-
asuinen lapsi, kertoi Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja
Seila Hopendorff.
Aino Kalliokoski, Huuko Haanpää ja Josefiina Säilä kokoamassa tarvikkeita
virpomisoksaansa varten.
|
Kepolan koulusta paikalle saapui 11 ekaluokkalaista
opettajansa rehtori Hannele Mäkelän
johdolla.
Seila Hoppendorff, museovastaava Risto
Pohjalainen ja säätiön kunniapuheenjohtaja
Juhani Kaatonen kertoivat kukin virpomiseen
liittyvistä asioista ja muistelivat samalla
omaa lapsuuttaan ja virpomistoimiaan.
Suurin osa oppilaista on käynyt virpomassa
– tosin viime vuosina se on tapahtunut hyvin
rajallisesti koronan vuoksi. Palkkioksi virpomisesta
oppilaat kertoivat lähes poikkeuksetta
saaneensa karkkia.
Virpomisoksat olivat luonnollisesti pajuja,
joissa oli pehmeitä kukintoja, eli pajunkissoja.
Virpojen valmistuksessa opetettiin perinteistä
tapaa, jossa sitomistekniikka oli pääasia,
liimaa ei käytetty. Koristeina oli höyheniä
ja ylijäämäkankaista leikeltyjä suikaleita.
Virpojen valmistumisen jälkeen oppilaat
virpoivat hyvää onnea kunniapuheenjohtaja
Juhani Kaatoselle.
|