Tankavaaran Kultakylän yrittäjä Marko Touru:

”Tarinat syntyy onnellisten sattumien kautta”

Tankavaara talvisessa kaamoksessa.

Eipä tiennyt lahtelainen Marko Touru reilu kymmenen vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran iski lapionsa joen penkkaan ja vaskasi ensimmäisen vaskoolillisen, mihin kulta hänet johtaisi.
Nyt hän johtaa Tankavaaran Kultakylää ja kaivuukin hoituu koneella palkatuin voimin. Yrittäjyyden ohella kultamaat kutsuvat, mies vaskaa kilpailuissa niin Suomessa kuin ympäri maailmaa – ja hyvin tuloksin.

Marko Touru

Karjalaista levottomuutta

- En tiedä, onko minussa muuta karjalaisuutta kuin tietty levottomuus, en koskaan juurtunut samalla lailla Lahteen kuin velipoika.
Marko Tourun äidin isä Uuno Rakkolainen (1925-2001) oli kotoisin Räisälästä. Hän tapasi vaimonsa Annan Hämeessä. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista tytär Maija on Markon äiti.
- Pappa oli kiinnostunut kivistä ja geologiasta. Hän lähetti Geologian laitokselle materiaalia tutkittavaksi, sieltäköhän oma kultainnostus on lähtöisin, pohtii Marko ja kertoo pappansa evakkomatkan päättyneen Lahden lähelle Kalkkisiin, jossa toimi pienviljelijänä.
- Karjalassa en ole vielä käynyt, tällä hetkellä on suurempi palo kultaan kuin Karjalaan, vaikka tykkäänkin itäeurooppalaisesta ja venäläisestä kulttuurista.

Ei kultaa ensimmäisellä kerralla paljon löytynyt, mutta vaskaamisen taito oli opittu ja kipinä voimistunut.
- Se kipinä syttyi jo varhain, Dawson City oli tuttu luettuani lapsuudessa tarinoita kullankaivajista. ja kultamaista.
Ensimmäisen kesäviikon jälkeen vuonna 2009 kipinä roihusi, syksyllä piti päästä uudelleen ja talvellakin. Eikä tunne johtunut vain kullankaivuusta vaan myös Lapista. Kesän reissu oli ensimmäinen matka Lappiin.
- Se oli kokonaisvaltainen isku Lapin hulluutta ja kultakuumetta. Syksyllä löytyi 0,4 gramman hippu, silloin se oikein roihahti.
- Talvella tulin velipojan kanssa. Moottorisahalla teimme reiän puron jäähän ja vaskasimme jäistä hiekkaa sormet jäässä. Seuraavana kesänä vuokrasimme oman paikan ja kaivoimme koko kesän.

Kilpavaskausta. Vuonna 2012 Marko Touru osallistui ensimmäisen kerran Kullanhuuhdonnan SM-kisoihin. Aloittelijoiden sarjassa tuli kultaa.
- Seuraavana vuonna MM-kisoissa Italiassa voitimme viiden hengen joukkueella MM-kultaa.
”Marko on Suomen huippuvaskaaja”, toteaa Tankavaarassa kullanhuuhdontaa vetävä Kimmo Panula. Tankavaaran sisäkullanhuuhdontapaikan seinä on täysi pokaaleja ja muita Markon palkintoja.

Yrittäjäksi Tankavaaraan. Ravintola- ja rakennusalan yrityksiä Virossa luotsannut mies järjesti lomansa ja vapaa-aikansa niin, että pääsi kisoihin eri puolille maailmaa ja Lappiin vaskaamaan.
Oman valtauksen lähettyvillä huuhtoi mies, jonka kanssa keskusteltiin muustakin kuin kullasta.
- En tiennyt, että hän oli konkurssiin menneen Tankavaaran Kultakylä Oy:n pesänhoitaja.
Hän otti yhteyttä ja totesi, että Tankavaaran vetäjäksi tarvittaisiin aikoinaan kokiksi valmistuneen Markon kaltainen ravintola- ja rakennusalaa tunteva henkilö. Tarjouksen jättämiseen oli aikaa viikko, muutoin uhkana oli paikan hävittäminen.
- Jätin veljeni kanssa tarjouksen ja niin meistä tuli Tankavaaran Kultakylän omistajia ja yrittäjiä syksyllä 2013.
- Ajattelimme aloittaa toiminnan vasta seuraavana kesänä, mutta jo seuraavalla syysviikolla myimme kahvia ja pullaa. Heti alkoi myös keittiöremontti ja alkoholin myyntilupien hakeminen. Joulukuussa luvat olivat kunnossa, keittiö remontoitu ja ensimmäiset kansainväliset vieraat saapuivat.
- Tarinat syntyy onnellisten sattumien kautta, tänne yrittäjäksi tuleminen oli monien sattumien summa, Marko kiteyttää.

Kultakylään kuuluu ravintola, eritasoisia majoituspaikkoja kullankaivajien mökeistä hotellihuoneisiin sekä ohjelmapalveluita kullanhuuhdontoineen.
Kultaränni -hotelli valmistui loppuvuodesta 2019, juuri korona- ajan alla. Seuraava vuosi meni hiljaiselossa, mutta miehen hymy levenee hänen kertoessaan vilkastuneesta matkailukaudesta ja uusista suunnitelmista vieressä sijaitsevan Sompio-talon tiimoilta.
Veli on jo palannut etelään, mutta Marko näkee tulevaisuutensa vahvasti Tankavaarassa. Yritystoiminta Virossa on jäänyt ja vaskoolinkin Marko ottaa käsiinsä vain kisoissa.
Marko Touru valittiin Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtajaksi viime vuonna. Liiton alla toimii EU-rahoitteinen Lapin Kulta -hanke, jonka tiimoilta pyritään löytämään suomalaiselle käsin kaivetulle kullalle oma osto- ja myyntiorganisaatio.
- Haluamme, että Lapin kulta erottuu muusta maailmankullasta. Arvoina nostamme esille sen eettisyyden ja ekologisuuden. Täällä ei käytetä lapsityövoimaa ja kullan erottelussa käytetään vain vettä. Lisäksi vaskattu kulta on puhdasta, jopa 98 %.
Helsinkiläisen kultaajamestari Raimo Snellmanin ateljeessa ensimmäiset Lapin kullan lehtikullalla päällystetyt ristit valmistuivat vuonna 2020. Pää on avattu suomalaisen kullan käytölle.

Tankavaaran Kultakylä täyttyy normaalivuosina kesäisin suomalaisista ja talvisin kansainvälisistä kävijöistä. Vieressä sijaitseva Kultamuseosäätiön ylläpitämä maailman ainoa Kansainvälinen Kultamuseo luo yhdessä Kultakylän kanssa kiinnostavan ”kultakokonaisuuden” keskellä Lapin luontoa. Saariselälle on matkaa reilu 30 kilometriä.
- Kyllä tämä on loppuelämän kuvio, vastaa Marko tiedusteluuni tulevaisuudesta.
- Yrittäjyyttä jatkan jonnekin asti. Tämän kautta on tullut paljon ystäviä ja kilpailumatkoja maailmalle. Tulevaisuudessa kiinnostaa kiertää maailman legendaarisia kultamaita.

Kurkijokelainen -lehden päätoimittaja
Helena Sulavuori tapasi jouluisella Lapin lomallaan räisäläisjuurisen Tankavaaran Kultakylän omistajan. Hän teki aiheesta jutun, joka on julkaistu Kurkijokelaisessa.
Kyseisen artikkelin räisäläinen osuus on julkaistu tässä Räisäläisen lehden netti artikkelissa.

Takaisin maaliskuun 2022 lehteen