Karjalaisen pataljoonan, Er. P 6:n,
muistojuhla tänä vuonna Lempäälässä
Er.P 6:n miehiä asevelijuhlassa 1960-luvun alkuvuosina.
Teksti: Ossi Kamppinen
”Räisälässä oli raviradalla maatalousnäyttely syyskuussa 1939. Näyttelyyn kuului radiosta Tiltun lähetys, josta jäi mieleen kohta: Suomalaiset valmistelevat kovalla kiireellä vuoden 1940 olympialaisia, mutta minä voin ilmoittaa teille, ettei vuonna 1940 enää Finlandiaa ole olemassa. Tämä pani ajattelemaan, että mitenkähän meille käy.”
Näin muisteli Viljam Ruponen aikoinaan Räisäläinen -lehdessä syksyä 1939, jolloin karjalainen kansa ja koko Suomi eli epävarmuudessa tulevan suhteen. Lokakuun viidentenä päivänä 1939 esitti Neuvostoliitto Suomelle kutsun saapua Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”. Välittömästi tämän jälkeen käynnistettiin Suomessa laajamittaiset ylimääräiset kertausharjoitukset. Suomi alkoi varautua tulevaan sotaan, eikä lopulta turhaan, sillä jo parin kuukauden kuluttua pahimmat pelot toteutuivat. Suomi joutui taistelemaan olemassaolostaan.
Erillinen pataljoona 6 oli Käkisalmen, Kaukolan, Räisälän ja Sakkolan alueelta koottu reserviläispataljoona. Sen miehet olivat harjoitelleet suurin piirtein samassa kokoonpanossa jo vuoden 1937 kertausharjoituksissa. Kutsu ylimääräisiin kertausharjoituksiin kävi pataljoonan miehille 6.-7. lokakuuta 1939 ja tämän jälkeen toimintaan ryhdyttiin heti. Miehet koottiin Kiviniemen kasarmeille, jossa 1037 miestä sekä 162 hevosta ja ajoneuvoa käsittävä pataljoona varsinaisesti perustettiin
Erillinen pataljoona 6 puolusti talvisodassa omia kotiseutujaan paikoitellen hyvinkin kirjaimellisesti. Taisteluja käytiin pataljoonan miehille tutuissa maisemissa, jopa omilla kotipihoilla. Kovat taistelut ja kotiseudun menetys loivat pohjan pataljoonan miesten tiiviille asevelihengelle ja vuosikymmeniä sotien jälkeen kestäneelle asevelitoiminnalle.
Pataljoonan veteraanit kokoontuivat ensimmäiseen asevelitapaamiseensa jo vuonna 1940, Keljan taistelun ensimmäisenä vuosipäivänä 27. joulukuuta. Varsinainen perinne asevelijuhlista muodostui vuoden 1959 kokoontumisesta alkaen, jolloin niitä ryhdyttiin järjestämään säännöllisesti, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta aina joka toinen vuosi. Kun pataljoonan veteraanien voimat vuosituhannen vaihteessa alkoivat ehtyä, perustettiin talvisodan, Keljan taistelun ja Erillinen pataljoona 6:n muistoa ylläpitämään Er. P 6:n perinneyhdistys, toiminta-ajatuksenaan ”Talvisodan muisto ei saa koskaan sammua”.
Viimeinen asevelijuhla järjestettiin 2005 ja siitä eteenpäin on kokoonnuttu Er.P 6:n ja Keljan taistelun muistojuhlan merkeissä. Er.P 6:n perinneyhdistyksen vetovastuu vuorottelee Kaukola-Säätiöllä, Käkisalmi-Säätiöllä, Sakkola-Säätiöllä ja Räisäläisten Säätiöllä ja kokoontumiset järjestetään vuorotellen perustajasäätiöiden kotiseuduilla. Tänä vuonna tapaamista isännöi Sakkola-Säätiö Lempäälässä.
Perinneyhdistys julkaisi vuonna 2019 pataljoonan perinnetoiminnan historiikin Henki elää! -Erillinen Pataljoona 6:n aseveli- ja perinnetoimintaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Kirjasta on otettu uusintapainos ja se on myynnissä muistojuhlan yhteydessä 30 euron hintaan. Kirjaa saa myös hyvin varustetuista kirjakaupoista.