Pääjuhlan yleisöä väliajalla Kiukaisten yhteiskoulun pihassa.
71. Räisälä-juhla Kiukaisissa
Tämänvuotinen Räisälä-juhla järjestettiin Kiukaisissa. Juhlasta muodostui kaikkinensa onnistunut kokonaisuus, jossa palaset loksahtelivat kuin itsestään kohdalleen. Mitään ylimääräisiä teennäisyyksiä ei tarvittu. Tapahtuma vietiin läpi yksinkertaisella kaavalla, mutta jokaisen osa-alue oli hiottua ja täsmällistä toimintaa.
Päivä aloitettiin juhlamessulla, jonka jälkeen oli vuorossa perinteiseen tapaan kunnianosoitus sankarihaudoilla. Tilaisuudesta lähetettiin kukat myös Paneliaan, jossa on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Pääjuhla järjestettiin Kiukaisten yhteiskoulun tiloissa.
Oman hienon mausteen juhlaan toi Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö Elina Ravantin juhlapuhe, jossa hän sai salintäyteisen yleisön kuuntelemaan kertomaansa ja sisäistämään sanat omalle kohdalleen. Itselleni Elina Ravantista on syntynyt mielikuva: Varmaotteinen, asioihin perehtyvä, ystävällinen ja laajakatseinen ihminen.
Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Pertun tervehdyssanat
Minulla on ilo toivottaa Teidät kaikki tervetulleeksi 71. Räisälä-juhlaan. Samalla juhlistamme Kiukaisten Karjalaseuran 70-vuotista taivalta. Näitä pitäjäjuhlia on pidetty vuodesta 1946 lähtien vuosittain lähinnä tässä Ala-Satakunnan ja Keski-Satakunnan alueella. Joitakin kertoja on juhlia pidetty vähän kauempana, mutta kun suurin osa räisäläisistä aikoinaan sijoitettiin tälle alueelle, on juhlatkin keskitetty tälle alueelle. Kiukaisiin ja Paneliaan saapui räisäläisiä noin 350 ja nykyisen Euran kunnan alueelle kaikkiaan reilusti yli 1000. Aktiivisina ihmisinä räisäläiset ja räisäläistaustaiset ihmiset ovat olleet merkittävällä tavalla kehittämässä aluettamme. Kiukaisten kunnan 136 vuoden itsenäinen taival päättyi vuonna 2009 vapaaehtoisen kuntaliitoksen myötä Euraan, josta Kiukainen aikoinaan erosi ja itsenäistyi. Joten olemme palanneet juurillemme näin ajateltuna. Entisen Kiukaisten kunnan alueella on aiemmin järjestetty Räisälä- juhla kolme kertaa. Kaikki kolme juhlaa on järjestetty Panelian puolella, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa Kiukaisten kirkonkylän puolella.
Tuskinpa nämä henkilöt, jotka järjestivät ensimmäisiä pitäjäjuhlia, olisivat uskoneet näiden suosion kantavan näin pitkälle. Nykyihmisten kiinnostus omien ”juurien” tutkimiseen ja perinteiden vaalimiseen on osaltaan vaikuttanut tämäntapaisten tilaisuuksien suosioon. Omakohtaisesti voin todeta, että omat ”juureni” alkoivat kiinnostaa enemmän iän myötä. Olen monesti miettinyt, miksi en kysellyt aikanaan äidiltäni ja mummultani kun olisi ollut mahdollisuus. Näin se on mennyt monella muullakin, asiat alkavat askarruttaa vasta sitten kun vastauksien antajia ei enää ole.
Räisäläisten Säätiön toiminta on edelleen hyvin vilkasta. Museo Köyliössä on saavuttanut positiivista palautetta ja eri yhteisöt ovat tehneet sinne tutustumisretkiä.
Vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut n. 500-600 kävijään. Jopa museoiden ammattilaiset ovat kehuneet museomme näyttelyä. Tavoitteenamme on saada alueen koululaiset tutustumaan museoon. Siellä olisi koululaisilla mahdollisuus tutustua merkittävään osaan maamme historiaa.
Kuukausi sitten olimme vierailemassa noin 60 henkilön voimin entisessä Räisälässä eli nykyisessä Melnikovossa. Säätiön valmistuttama info- taulu paljastettiin kirkonmäelle kunnanjohtaja Aleksandr Skorodelovnin vastaanottaessa sen kunnan haltuun ja huolenpitoon. Taulun aikaansaaminen oli pitkälti Aimo Kaleniuksen vastuulla, josta haluan esittää hänelle vielä näin julkisen kiitoksen. Merkittävää oli myös taulun pystytys, jossa saimme apua paikallisilta eli kunta oli varannut toivomuksemme mukaan avuksemme kaivinkoneen ja kolme miestä.
Säätiö on toteuttamassa ensimmäistä vaihtuvaa näyttelyä yhteistyössä Kiukaisten Killan kanssa. Kiukaisten Wanhassa Pappilassa avattiin perjantaina koko heinäkuun kestävä näyttely Säätiön omistamien taulujen ja valokuvien pohjalta. Näyttely on keskittynyt lähinnä Räisälän kirkkoon ja kansanopistoon. Kannattaa poiketa tänään tai myöhemmin.
Olemme valmistelemassa Aimo Kaleniuksen ja Tuula Lindqvistin keräämän aineiston pohjalta entisen Räisälän pitäjän kulttuuri- ja luontokohdeluetteloa opasvihkosen muotoon. Opasvihkosta voi käyttää vaikka omatoimiseen tutustumiseen vanhempiemme ja esivanhempiemme kotiseutuihin. Muutenkin kannattaa vihkonen hankkia, koska siinä on lueteltu kaikki vähänkin merkittävämmät räisäläiset kohteet. Tavoitteenamme on saada vihkonen valmiiksi ensi kevääseen mennessä.
Haaveenamme on saada käynnistettyä myös Räisäläisten Säätiön 70-vuotishistoriikin kirjoitus, kunhan saamme rahoituksen järjestymään. Olisi tärkeä saada muistiin säätiön kannalta merkittävät asiat. Meille on tullut useita historiikin kirjoittajaehdokkaita, siksi teemme kaikkemme saadaksemme tarvittavat rahat kokoon.
Olen iloinen siitä, että olemme onnistuneet saamaan juhlapuhujaksi tähän tilaisuuteen Elina Ravantin, joka omaa räisäläistaustan. Olen ihaillut hänen sujuvaa raportointiaan varsinkin Brysselistä. Samoin olen ylpeä siitä, että kuntamme tervehdyksen on tuomassa valtakunnan politiikasta tunnettu Timo Kalli.
Kirsti Mäkitalo ja uusi Säätiön kunniajäsen Antti Kuisma.
Sain vuosi sitten Raita Karpolta hänen konserttinsa yhteydessä nuotit ja sanat Lauri Marilan kappaleeseen ”Muistojen Räisälä”. Tänään saamme kuulla sen Markku Haaviston esittämänä. Muina musiikin esittäjinä on kolme serkkuani ja heidän jälkeläisiään sekä notkeaa naisvoimistelua esittävät Kiukaisten Naisvoimistelijain Violat.
Kiitos yleisölle, että olette tulleet tähän tilaisuuteen, kiitos kaikille esiintyjille päivän annistanne, kiitos lukuisalle talkoolaisten joukolle, ilman Teidän panostanne tästä tilaisuudesta ei olisi tullut mitään. Toivottavasti nautitte päivän juhlaohjelmasta. Tervetuloa Kiukaisiin.