MUISTELOITA RÄISÄLÄSTÄ

Opiskellessani Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1970-luvulla, tein kirkollisen kansanperinteen haastatteluja räisäläisten keskuudessa. Kaikkiaan tein 16 haastattelua, jotka tallennettiin Kirkkohistorian laitoksen arkistoon ja kirjoitan näistä muisteloista Räisäläiseen. Kysymykset ovat Kirkollisen kansanperinteen yleiskyselystä. Aihepiirit liittyivät seurakuntien toimintaan ja asukkaiden elämään Räisälässä ennen sotavuosia ja Karjalan menetystä.
Heikki Väkiparta, rovasti, Alahärmä

Simo Nuutinpoika Seppä

maanviljelijä,
s. 13.6.1892 Räisälä, Makkola,
k. 3.5.1978 Harjavalta, Hiittenkiuas

Haastattelija: Heikki Väkiparta 1.7. 1977 Harjavallan Hiittenkiukaalla


Sepän tila sijaitsee Harjavallan Hiittenkiukaalla Katinkuruntien varrella.

Papit ja muut kirkonpalvelijat

Keitä pappeja oli toiminut Räisälän seurakunnassa kirkkoherroina, kappalaisina, apulaisina ennen ensimmäistä maailmansotaa?
- Olssooni oli ja Berruutti oli. Kukas se viiminen pappi olikaan. Helasvuo oli ja.
Mitä kansan keskuudessa heistä sanottiin?
- En erikoisempaa muista niistä.
Millainen oli lukkarin asema? Mitä hänen tehtäviinsä kuului? Kulkiko hän usein pitäjällä? Kohdeltiinko häntä kuten pappeja?
- Engvist oli ennen lukkarina. Ja tää viiminen, se kuolj sota-aikana. Se oli kirkossa laulamassa. Ja sit kylälukusil oli mukana, luetti lapsia siell. Mie en muista muuta. Kyllähä se pitäjäll kulki. Luetti lapsia, kun oli rippikouluun meneviä.
Millainen oli papiston suhde kansaan? Pidettiinkö jotakin papeista erityisesti kansamiehenä tai itsetietoisena ja ylpeänä? Seurustelivatko papit pidoissa kansan kanssa? Arkailivatko pitäjäläiset mennä puhuttelemaan pappia? Keitten kanssa pappilanväki seurusteli? Liikkuiko myös ruustinna pitäjällä? Kävivätkö pitäjäläiset myös joskus pappilassa? Vietiinkö pappilaan lahjoja ja tuomisia?
-Berruutti kyllä oli semmonen, enemmän luotettuna siellä. Rainio oli ja nyt viimein kappalaisena. Olihan niitä apulaispappeja välillä. Mutta mie en muista niitä. Ei siellä mitään arkailemista ollut. Kävihä miekii siell pappilassa aprakanmaksussa talvella ja jos mitä muutakin asiaa tuli, ei mitään arkailemista ollut.

Simo Nuutinpoika Seppä päällään komea turkki ja jaloissaan nahkasaappaat.

Miten kirkonmiesten saatavien kanto tapahtui? Tekivätkö papit saatavamatkoja? Millä nimellä näitä matkoja kutsuttiin? Olivatko papit tarkkoja saatavistaan? Miten pitäjäläiset osallistuivat lukkarin elatukseen? Miten nämä saatavat kannettiin?
- Se oli aprakanmaksu, viljoina maksettiin. Sitä määrää en muista, mitä niitä oli, jonkinmoinen määrä. Ei tehneet matkoja, vaan ne vietiin kottiin (pappilaan). Kyllähä ne niistä piti huolen, etteivät jääneet vajjaaksi, kun oli sitä viljaa oltava. Lukkarin elatus oli ja samalla tavalla, viljanmaksussa. Ainakin ennemmin, mutta nyt loppupuolella rahassa maksettiin.
Osallistuivatko pitäjäläiset pappiloitten ja lukkarin puustellin kunnossapitoon? Miten pitäjäläisten velvoitteet oli jaettu? Kertokaa muistoja pappilan rakentamisesta tai korjauksesta.
-Kyllä ne piti, pappien ja lukkarien asunnot, tietettiin seurakunnan puolesta muistaakseni.
Miten runsaslukuisesti kansa osallistui papin- ja lukkarin vaaleihin? Millaisten ominaisuuksien tai lahjojen perusteella kansa suoritti valintansa?
- Mie en tuota ossaa sanoa, ko mie en niissä käyny. Kai ne siellä kävi. Kuka enemmän sai ääniä, se sitten otettiin.
Oliko pitäjässänne sattunut riitoja kirkonmiesten ja kansan välillä? Milloin? Mistä syystä? Millaisia seurauksia siitä oli ollut?
- Ei miun muistaakseni sattunut riitoja. Ennemmin oli kyllä ollut. Tuossa kirjassa (Karjalainen elämänkerrasto) selvittelee niitä riitoja, joita Läheniemen kanssa oli ollut. Se oli semmonen rettelöinen mies, se Läheniemi-vainaa. Sen poika kuoli vuonna 1918 ja se Läheniemi oli Unnunkosken puolelta.
Mitä tehtäviä kuului suntiolle? Liikkuiko hän papiston mukana pitäjällä? Osallistuiko hän kansanopetukseen? Miten pitäjäläiset osallistuivat suntion elatukseen?
- Suntion tehtäviin kuului kellonsoittaminen ja hauan kaivaminen ja teien pito talvella. Ei liikkunut pitäjällä, joskus tais olla, ko lukkaria ei ollut mukana
Kenen velvollisuuksiin kuului kellojen soitto? Kuka suoritti kellonsoittajalle maksun? Toimiko hän samalla urkujenpolkijana?
- Kyllä kai kellonsoittamisesta maksettiin suntiolle. Mutta se oli kai rahassa. En mie muista, että viljoissa olisi maksettu. Piti olla rahassa.
Kuka kaivoi haudan? Miten paljon maksettiin haudankaivajalle? Mitä tehtäviä hänelle kuului hautajaistilaisuudessa?
- Olihan se suntio hautajaisissa. Haualle teki tiet talven aikaan ja mitä puuttu, sen sit korjas ja täytti hauan.

Kirkkomatkat

Miten usein oli nuoruudessanne tapana lähteä kirkkomatkalle? Milloin lähdettiin matkalle?
- Isävainaan kanssa mie kävin nuorena, siinä 8-9 -vuotiaana, voin käydä aikasemminkin. Niissä vaiheissa kumminkin kävin. Kymmenvuosina kävin jo yksinäänkin, etenkin kesäaikana. Siellä oli vähä sellasta huviakin, oli yks, sanottii Laukkaseksi, valokuvanottaja. Hää piti aina siinä pitäjäntuvan päässä, hänellä oli onnenpyörä ja sitä pyörittiit ja siin oli välist enemmän väkkee ko kirkossa. Siinä aina jotain oli, kyniä ja muuta semmosta rihkamaa voittona. Enimmäkseen sitä seurattiin siellä nuorempana.
Suoritettiinko kirkkomatka jalkaisin, hevosella vai veneellä?
- Jalkaseen enimmäkseen nuorempi väki, mutta vanhemmat ajoivat hevosella.
8

Simo Seppä (vas.) ja Väinö Vaitoja. Kuva on otettu vuosien 1918-1919 aikaan.

Käytettiinkö jalkaisin kuljettaessa kirkkopolkuja? Oliko kirkkopolun varrella määrättyjä kokoontumis- ruokailu- ja pukeutumis- tai levähdyspaikkoja? Millä nimellä niitä kutsuttiin? Oliko tapana kulkea suuremmissa joukoissa? Veisattiinko matkalla? Mitä muita tapoja tai muistoja liittyi kirkkopolkuun?
-Olihan sen valtatien varressa, oli polut, muualla maantietä myöten myö kulettii. Ei ollut erikoisempaa pysähdyspaikkaa miun tietääksein. En mie sitä veisaamista muista, voipha siell jotkut veisatakin, etenkin naisväki sit.
Käytettiinkö paikkakunnallanne kirkkovenettä?
- Ei meiän paikoista käytetty kirkkovenettä. Kyllä käyttiit, ken pääsi. Mutt meill ko oli vastavirta pois tullessa. Kulettii jalan.
Missä odotettiin kirkonmenojen alkamista? Millaista oli elämä kirkonmäellä jumalanpalvelusta odoteltaessa?
- Kyllä se oli, jott ei myöhästytty kirkosta. Ei siin nyt mittää tekemistä ollut, muuta ko se Laukkanen, sen ympärillä oltiin. Sitten oli vehnäsen kauppiaita, niiltä ostettiin vehnästä, ko se oli siihen aikaa harvinaista. Missä pidettiin hevosta ”kirkon” aikana?
- Siellä oli hevoskatos, oli ennen sekä nykyisinkin.

Jumalanpalvelus

Milloin ja miten oli tapana siirtyä kirkonmäeltä sisälle kirkkoon? Oliko joillakin kylillä nimikko-ovet?
-Mikähän aika se nyt oli. Kymmenen aika kumminkin, kun kirkonkelloa soitettiin. Soitettiin mänöaika ja sit tuloaika pois kirkosta. Toisilla oli omat nimikko-ovensa, mutta meillä oli paremmin tämä itäpuolen ovi, kun kulettii täältäpäin. Toisilla oli sitten pohjoisen puolen ovi.
Oliko tapana kirkkoon sisälle tultaessa kumartaa tai niiata?
- Ei ollut tapana, ko päästii penkkii, siinä kumarrettii.
Polvistuttiinko penkkiin tultua? Rukoiltiinko tällöinkin määrätty rukous?
- Ei polvistuttu, mie en sitä muista.
Oliko kirkossa määrätty penkkijärjestys?
-Siinä vanhassa kirkossa oli penkkijärjestys. Istuttii, niinko penkissä istutaan, siinä oli kirjalauta iessä. Ei justiin väliä ollut, pariskunta ruukkas mennä yksin rinnatusten.

Miten kirkkoväki tarkeni talvella?
- Siinä vanhassa kirkossa oli muistaakseni lämmityslaitteet.
Miten kauan jumalanpalvelus tavallisesti kesti? Entä saarna? Oliko saarnatuolin laidalla tiimalasi aikaa mittaamassa?
- Kelloja ei siihen aikaa ollut mukana meikäläisillä. Mie en häntä kellonaikoja muista. Ei se pitempään ko nykysinkään. Kai se siinä kolmen tunnin vaiheilla tais olla. Toisin pyhin oli kaksi saarnaa, toisin ei ollut.
Osasiko kansa nousta oikealla hetkellä seisomaan? Jäikö suruväki istumaan toisten noustessa ylös?
- Kyllä se osas. Oli silläki omat aikansa. En mie muista, jäikö suruväki istumaan, kai ne seisomaan nousi.
Miten kansa käyttäytyi jumalanpalveluksen aikana? Istuttiinko kirkossa hiljaa? Missä ja milloin oli tavallisesti levottomampaa?
- Hiljaa siellä piti olla. Kellä yskä oli, se ryki siellä. Jos kellä oli pakollinen asia, niin se sit kävi ulkona.
Miten virren ilmoittaminen tapahtui? Veisattiinko virret yleensä kokonaan? Veisasiko lukkari koko ajan mukana?
- Se oli taululle pantu numerot. Lyhyemmät virret veisattiin kokonaan, pitkät sit vähennettiin.
Osallistuiko kansa aktiivisesti veisuuseen? Lauloivatko kaikki? Oliko joitakin erikoisen hyviä laulajia? Esiintyikö kilpalaulantaa?
- Kyllä laulettiin, kell oli parempi lauluääni, kellä taas oli huonompi.
Miten pappien oli tapana aloittaa saarnansa? Muistatteko jonkun papin erikoista tyyliä?
- Kai se ens ko tuli saarnatuoliin, se kumartu siinä ja se sit otti kirjansa ja alko se saarnaa siinä.
Käyttikö joku papeista kansakieltä tai murretta? Entä kansanomaisia vertauksia? Oliko joillakin papeilla erikoinen saarnanuotti?
- Toisilla papeill oli eri murteet. Sitä verraten kun kävi kyselemässä sit erikoisemmin.
Mainitkaa pappeja, joitten saarnoista kansa erikoisesti piti. Miksi?
-Kylhä toiset piti niistä, toisist papeist he tykkäsivät paremmin, toisista taas ei, eri tavalla.
Miten tehtiin kiitos kuolleista? Oliko tapana lukea vainajan elämänkertaa?
- Pappi teki sen saarnan loputtua saarnatuolista. Ei ollut tapana lukea vainajan elämänkertaa.
Kuunteliko kansa tarkkaavaisesti maalliset kuulutukset? Millaisia kuulutuksia luettiin? Milloin ne luettiin?
- Kyllä niitä luettiin. Ne kuunneltiin siten, miten ne kuuluit. Ne oli nuo kuolleet, avioliittoon kuulutukset. Mie en niitä aikoja muista, ko ne veroilmoitukset ja sen semmoset kirkoss kuulemma kuulutettii.
Käyttivätkö papit usein messupukuja? Milloin? Mitä kansan keskuudessa siitä sanottiin?
- Kyllä ne joskus käyttivät messupukuja, mutta ei ne ylen aikaa käyttäneet.
Pantiinko joskus kolehtiin suuria rahoja? Kuka pani? Mihin tarkoitukseen?
- Kenen vara miten myönsi. Siellä ei mitään määrää ollut.
Pidettiinkö kirkossa katekismussaarnoja? Milloin? Suorittiko pappi myös kuulustelun? Milloin katekismussaarnat jäivät pois?
- Kyllä ne joskus piti katekismussaarnojakin. Mie en sitä muista, oliko ne saarnan lopussa vai alussa vai siinä välillä. En mie muista, milloin ne jäivät pois, mikä aika se ois ollut.
Miten kirkosta palaavien oli tapana tervehtiä kotona olleita?
-Ei sitä erikoisemmin tervehditty, mutta kyselivät kirkon toimitukset ja niitä ne siell sit selviteltiin, kuolleet ja syntyneet.
Osallistuivatko säätyläiset samalla tavoin kuin talonpoikaisväestö ja työväestö kirkonmenoihin?
- Kyllä kai ne osallistuivat. Kyllä kai niillä oli omat penkkinsä. Ne oli siellä alttarin puolella paremmin.

Vihkiminen

Miten kuulutuksenotto tapahtui? Kuka kävi pappilassa? Milloin tavallisesti kuulutettiin?
- Ne oli kirkossa, kuulutettiin ja jos ketä sit kirkossa vihittiin, niin ne jäi sen kuulutuksen jälkeen, sitt vihittii alhaalla (alttarin luona).
Olivatko morsian ja sulhanen joka kerran kuulutettaessa läsnä? Millä kerralla he tapasivat olla kirkossa? Missä paikassa kirkkoa heidän oli tapana istua?
- Eihän he joka kerran olleet. Ainakin lopussa, jos sen jälkeen kirkossa vihittiin. Ne oli paremmin siellä perällä kirkossa.
Vietettiinkö kuuliaisia? Miten?
- Kylhä niitä toiset viettiit ennen aikaankin.
Oliko joitakin erityiseen suosittuja vihkimäaikoja tai päiviä? Ketkä vihittiin kesällä ketkä taas syksyllä?
- En mie muista, oliko niitä erikoisemmin.
Millainen vihkipuku oli sulhasella, millainen morsiamella? Milloin valkoinen morsiuspuku tuli käyttöön? Kuka sellaista käytti ensimmäisenä paikkakunnallanne?
- Musta puku ruukas olla sulhasella. Morsiamella oli kons valkonen, kons oli kirjava, kellä mitenkin sit.
Liittyikö hääjuhlien viettoon erityisiä perinnäistapoja? Oliko myös pappi hääjuhlassa mukana? Milloin papin oli tapana poistua juhlista?
- Kyllhä ne oli ne tavat. Jos sattu olemaan vihkiminen hääpaikalla, niin pappi oli mukana hääjuhlassa, ei muuten.

Kuva Simo Sepän 85-vuotispäivän juhlasta. Vasemmalta Helli Seppä, Kari Seppä, Anja Seppä, jonka takana Aaro Seppä, Toivo Tenkanen, Aune Tenkanen ja Jussi Tenkanen. Edessä istuu päivänsankari Simo Seppä.

Kiertokoulu

Milloin viimeksi oli paikkakunnallanne pidetty kiertokoulua?
- Siell oli minkä mitäki.
Ketkä toimivat kiertokoulun opettajina? Opettivatko myös lukkari ja suntio?
- Malinen oli ensimmäinen opettaja ja sit oli Koskinen, ja sitten kolmannen opettajan nimeä en muista. Kolmen opettajan koulussa mieki olin.
Missä kertokoulua pidettiin? Oliko koulu aina samoissa taloissa?
- Ne muutettiin aina talosta taloon. Pidettiin taloissa, missä oli tilavammat huoneet.
Mitä kuului kiertokoulun ohjelmaan? Opetettiinko muutakin kuin lukemista, kirjoitusta ja laskemista? Millaisia oppikirjoja käytettiin? Pitikö läksyt osata ulkoa?
- Kiertokouluun kuului kirjoitusta, laskentoa, lukemista ja laulua. Ei ollut oppikirjoja. Maamme-kirja oli, jota sisäluvus luettiin. Kyllä ne läksyt piti osata ulkoa. Jos ei osannu, sit oli arestissa, laiskanläksyllä.
Oliko kiertokoulussa tiukka kuri? Millaisia rangaistusmuotoja käytettiin?
- Toisinaan opettajat pitivät tiukemmalla, toisinaan oli löysempää. Nurkassa pittiit välist, jos sattu joku paha teko.
Kävivätkö lapset mielellään kiertokoulussa? Käytettiinkö pakotteita lasten saamiseksi mukaan? Millaisia pakotteita?
- Kuka käi mielellään, kuka oli väkinäisempää. En mi muista erikoista pakotusta lasten saamiseksi kouluun. Käyähä ne piti aina, ko ei muuta koulua sillo ollut. Makkolaan tuli kansakoulu, en mie muista vuosilukua, olisko se olt vuoden 1915 paikkeilla. Ei ennää sitte ollut kiertokoulua muistaaksein.

Lukukinkerit

Mihin aikaan vuodesta kinkerit pidettiin?
- Se oli kons mitenkin siinä helmi-maaliskuun vaihteessa.
Ketkä pitivät kinkereitä? Oliko pappien mukana muitakin kuin lukkari ja suntio?
- Papithan he siellä kävivät ja lukkari.
Miten papit saapuivat kinkeritaloon?
- Hevosilla ne tulivat. Pappiloilla oli omat hevosensa.
Millaisia läksyjä oli aikuisilla, millaisia lapsilla? Miten tapahtuivat aikuisten kuulustelut? Luetettiinko heitä sekä sisältä että ulkoa?
- Katekismusta ainakin nuoremmilla, vanhemmilta ei enää kyselty. Kyseltiin enimmäkseen niiltä, jotka olivat päässeet rippikoulusta. Vanhemmilta ei kyselty. Sisälukua oli vanhemmillakin testamentista (Raamatusta).
Yrittivätkö ”huonoluiset” karttaa kinkereitä? Käytettiinkö heidän kinkereille tuomiseksi pakotteita? Joutuivatko huonosti osaavat nuhdeltaviksi tai rangaistaviksi?
- Voihan sitä olla, etteivät tulleet koko kinkereille. En mie muista, oliko heillä nuhteita.
Oliko kaikilla ns. lukusetelit, joihin osaaminen merkittiin? Millä nimellä niitä kutsuttiin?
- En mie muista, oliks niillä erikoista läksyä oikein olleen.
Mitä kirkollisia toimihenkilöitä kinkereillä valittiin? Valittiinko muitakin kuin kylänvanhin ja pyhäkoulunopettajat? Ketkä niihin toimiin yleensä valittiin?
- Pyhäkoulunopettajat siellä valittiiin. Kylässä pittiit pyhäkoulua lapsille. Niitä opettajia siell sitt määrättii.
Käsiteltiinkö kinkereillä myös kylän siveellistä ja uskonnollista tilaa? Ilmenikö siinä suhteessa huomauttamista? Millaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin asian korjaamiseksi?
- Kyllä ne sitä kyselivät vanhemmalta väeltä. Joskus tuli huomauttamista, en mie häntä niin erikoisemmin muista, oliko Makkolassa tullut erikoisempaa huomauttamista.
Millainen kestitys oli kinkeritalossa papeille ja muille kinkerivieraille?
- Papeill annettii ruokaa, ja kahvit. Ei siell muille annettu.
Takaisin maaliskuun 2016 lehteen