Kuppikivä ja linnoituksia
Räisälän rikas historia vie seikkailuun
Tätäkin siltaa pitkin joku matkalaisista oli aikanaan kulkenut.
Arkeologi Riku Kauhanen seisoo kuppikiven päällä Räisälän Hovinsaaressa. Sateen ropistessa täydeltä terältään ja saaden muun retkijoukon hakeutumaan suojaan läheisen talon ulkokatoksen alle. Talon emäntäkin ilmestyy ihmettelemään ”suomalaisten valtausta”. Ollaan tutustumassa Räisälän historiaan, uusikaupunkilaisen Erä-Aimon Karjalan retkellä. Hovinsaareen on ajettu ensin pitkä pätkä kiemuraista hiekkatietä ja kävelty sateessa hyvä tovi. Varsinaisille kalmistoille ei nyt sateen takia kävellä.
Näillä niin sanotuilla kuppikivillä oli aikanaan suuri merkitys. Ne olivat uhripaikkoja, joihin jätettiin viljaa haltijoille. Uskottiin että kuppeihin kertyneellä sadevedellä oli parantava vaikutus. Kivissä voi nähdä myös uurteita, joita pitkin mahdollisten eläinuhrien veri on valunut kiveä alas, Kauhanen selvittää. Kuppikiviä tunnetaan myös nykyisen Suomen rajojen sisäpuolelta. Ne sijaitsevat yleensä lähellä viljelysmaita. Myös Räisälän Hovinsaaressa kivet kertovat muinaisesta asutuksesta. Kauhanen kertoo myös Hovinsaaren merkityksestä suomalaiselle arkeologialle. Alueen kalmistoista on tehty aikojen saatossa hyvinkin merkittäviä muinaislöytöjä.
Riku Kauhanen kertoo Tiurin vaiheista, muinaisuudesta viime sotiin.Tiurin linna
Vesi valuu yhtä lailla niskaan retkijoukon pysähtyessä muinaisella Tiurin linnalla Vuoksen varrella. Vanhasta linnoituksesta on näkyvissä kiviä, joiden perusteella muuria voi hahmottaa. Linnoitus on aikanaan rakennettu Vuoksen kapeimmalle kohdalle. Se lienee ollut käytössä jo 1100-luvulla ja linnoitusta on myöhemmässä vaiheessa laajennettu. Joskin käytöstä ja rakentamisesta on tutkimuksissa esitetty erilaisia arvioita. On arveltu että varsinainen päälinna on rakennettu oletettua myöhemminkin. Suomalaisista arkeologeista linnoitusta on aikanaan tutkinut muun muassa Hjalmar Appelgren, Kauhanen kertoo.
Hän esittelee uusimpiin tutkimuksiin perustuvia karttapiirrroksia siitä, miltä Tiurin linna on aikanaan näyttänyt. Sen sisään muodostui oma kaupunkinsa, joka toimi myös Novgorodin sivukaupunkina, tulpaksi ruotsalaisten etenemiselle, jotka kuitenkin hävittivät linnoituksen vuonna 1411. Vaellus kivivallitusten keskellä viekin ajatukset menneisyyteen. Kasvillisuus on jo ottanut osansa, mutta muurit ja kivet kertovat omaa tarinaansa menneisyydestä sekä Karjalan historiasta.
Rauhaan ei Tiuri kuitenkaan päässyt vaan sodan liekit löivät siellä myöhemminkin. Räisälän valtauksessa sekä taistelussa Tiurin sillalla elokuussa 1941. Niissä kunnostautui Mannerheim-ristin saanut Pentti Iisalo.
Muistoja omasta kodista
Sateinen retkipäivä kierrättää matkalaisia myös muualla Räisälän ympäristössä. Joukossa on myös niitä, joilla on omakohtaisia muistoja näistä seuduista. Kivisiltoja ja järvenrantoja, joissa on aikanaan aikaa vietetty. Jotkut joukosta olivatkin lähteneet omille vaelluksilleen pitkin metsäpolkuja. Tuttuja maisemia oli sieltäkin löytynyt, vaikka tuon ajan rakennukset ovat jo kauan sitten kadonneet. Tuttu kotikaivo oli kuitenkin löytynyt ja halauksiakin vaihdettu nykyisten asukkaiden kanssa.
Kierros päättyy kirkonkylään, joka sekin on muuttunut paljon. Räisälän, nykyisen Melnikovon, kirkko toimii kulttuuritalona. Edellisenä päivänä kirkon viereen pystytty muistotaulu kertoo Räisälän historiasta myös sen nykyisille asukkaille. Melnikovon keskustaa hallitsee uusi ortodoksikirkko. Räisälän hovin korjaustyöt ovat sen sijaan edelleen käynnissä ja paljon tekemistä näyttää vielä riittävän. Maa on tehokkaasti hyödynnetty, pieniä kasvi- ja perunamaita näkyy jokaisen talon pihalla. Paikallisella kerrostalollakin on oma ”siirtolapuutarhansa”, johon huivipäinen mummo ja kumara pappa ovat parhaillaan köpöttämässä. Kertonee sekin aika paljon Karjalan kylistä. Uudisrakentaminen on kuitenkin koko ajan valtaamassa uusia alueita ja vanha Karjala katomassa pikkuhiljaa sen alle.
Karjalan kannas on täynnä kiinnostavia kohteita arkeologille, ensimmäisestä asutuksesta viime sotien aikaisiin muistoihin. Vanhalla bunkkerilinjalla on kaivinkone parhaillaan työssä ja Riku Kauhanenkin käyttää tilaisuutta hyväkseen, samalla löytyisi.
Tiurin linnan jäänteitä on vielä näkyvissä.Karjalassa ovat aikanaan tehneet tutkimustyötä monet kuuluisat aikansa arkeologit ja heidän tutkimuksensa ovat edelleen pohjana nykyiselle tutkimukselle. Sotahistoria on oma lukunsa, onneksi nykyään vanhoille taistelupaikoillekin pääsee, joskin Siiranmäen tielle on tiettävästi ilmestynyt puomi, Kauhanen kertoo matkalaisille.
Suomen Kansallismuseossa voi myös nähdä Karjalasta löydettyjä arkeologisia aarteita. Räisälän matka onkin kiehtova matka menneisyyteen ja alueen rikkaaseen historiaan.
Teksti ja kuvat:
Rauno Laine