Konservoitu Räisälän pitäjänkartta esille Räisälä-keskuksessa
Räisäläisten Säätiön ylläpitämä Räisälä-keskus Köyliössä kertoo luovutetusta Karjalasta,sen yhden pitäjän, Räisälän, menneisyydestä ja nykyisyydestä. Ennen muuta se kertoo ihmisistä,
jotka joutuivat jättämään kotinsa ja sopeutumaan uuteen elämään nyky-Suomessa.
Suomessa vietettiin 16.-22.5. 2016 valtakunnallista museoviikkoa, johon myös Köyliön Kepolassa Räisälä- keskuksen yhteydessä toimiva Räisälä-museo toi oman panoksensa asettamalla juhlavasti esille entisen Räisälän pitäjänkartan huolellisesti konservoituna ja tyylikkäästi kehystettynä. Pitäjänkartalla on mielenkiintoinen historiansa:
Hannu Hoppendorff näytti tyttärentyttärelleen Ronjalle, missä päin Räisälää pappa on aikoinaan
elänyt.
Jatkosodan jälkeinen välirauha solmittiin 19.09.1944, jonka jälkeen suomalaiset joukot alkoivat välittömästi vetäytyä puolustusasemistaan Vuoksen pohjoisrannalta kohti uutta rajaa. Marssillaan siviiliväestöstä jo aution Räisälän kirkonkylän kautta eräs eteläpohjalainen sotilas poikkesi lepotauolla Räisälän kunnantaloon. Hän näki salin seinällä suurehkon pitäjänkartan, leikkasi sen puukollaan irti kannatinpuistaan ja kääräisi kiireissään reppuunsa. Sotilas vei kartan kotiinsa, kiinnitti sen tilapäisesti entisiin rullaverhon kannatinpuihin ja ripusti sotamuistona seinälle. Myöhemmin kartta joutui vuosikymmeniksi ullakolle.
Kartalle tehtiin perusteellinen konservointi
1980-luvun puolivälissä Räisäläinen -lehden toimittaja köyliöläinen Juhani Kaatonen sai puhelinsoiton Etelä-Pohjanmaalta tältä sotilaalta, jonka nimi ei valitettavasti ole muistissa. Mies kertoi, että hänellä on hallussaan Räisälän kartta, jonka hän oli sotareissultaan tuonut kotiinsa, ja josta hän olisi halukas luopumaan, mikäli räisäläisillä olisi kartalle käyttöä. Juhani Kaatosen vastattua kysymyksen myöntävästi, siirtyi huonossa kunnossa oleva vuoden 1929 pitäjänkartta näin Räisäläisten Säätiön haltuun.
Kartan pelastaneen sotilaan henkilöllisyys on valitettavasti jäänyt toistaiseksi hämärän peittoon huolimatta useassa eteläpohjalaisessa paikallislehdessä kesällä 2015 julkaistuista tiedusteluista.
Pitäjänkartta oli kärsinyt vuosikymmeniä kestäneellä ”korpivaelluksellaan” pahoja vaurioita. Siinä oli taitoksia, repeytymiä reikiä, hometta, kärpästen jätöksiä ym. likaa, eikä sen esillepano museoasiantuntijoiden arvion mukaan olisi ollut mahdollista ilman perusteellista konservointia, joka tehtiin vuonna 2015 oppilastyönä Metropolia-ammattikorkeakoulussa Vantaalla.
Kartan säilymisen jälkipolville varmistaa puolestaan erikoiskehystys, jonka on suunnitellut ja tehnyt räisäläisjuurinen Matti Lundén Kokemäeltä. Konservointi ja kehystys toteutettiin Museoviraston myöntämällä avustuksella. Konservoitu ja kehystetty alkuperäinen Räisälän pitäjänkartta asetettiin esille Räisälä-keskuksessa valtakunnallisella museoviikolla 21.05.2016.
Konservoitu Räisälän pitäjänkartta on asetettu paikalleen Räisälä-keskukseen ja paljastettu
virallisesti. Kuvassa kartta ja suuren työn asian eteen tehneet Matti Lundén ja Antti Kuisma.
Räisäläiset joutuivat pakon edessä luopumaan kodeistaan ja kotiseudustaan. Räisäläisten monimuotoista kultttuuriperintöä vaalii Räisäläisten Säätiö Köyliöön vuonna 2014 avaamassaan Räisälä-keskuksessa, jonne vierailijaa johdattelee keskuksen eteistilassa riippuva Räisälän kirkonkello ja jonka aulatilassa hänen tarkasteltavakseen nyt aukeaa alkuperäinen kunnantalon seinällä riippunut ja konservoitu Räisälän pitäjänkartta vertauskuvana menetetystä Räisälästä.