Aholan tilan uusi hirsitalo ja tiilinen navetta-
rakennus.

Aholaan nousi etelään viettävälle kalliolle uusi hirsitalo, joka kuulemma siirrettiin Pyhäjärveltä ja viereen rakennettiin uudenaikainen tiilinen navettarakennus talleineen, sikaloineen ja karjakeittiöineen. Navetan lattiat ja lehmien automaattisesti täyttyvät juottokupit olivat hierretty betonista. Vahvarakenteinen oli myös iso maakellari, joka ainoana oli säilynyt 2000-luvulle lähes ehjänä yhden juottokupin lisäksi.

Tuomas oli käynyt maamieskoulun ja pyrki saamansa opin mukaan myös toimimaan. Puutarha rakennettiin ulkopuolisen suunnittelun mukaan ja maanviljelyn lisäksi karjanhoito ja -jalostus olivat Tuomakselle tärkeitä.

Asiakirjat museolle

Tarkastaja, jonka nimikirjaimet ovat O.V., on kirjoittanut 31.1.1930 kantakirjakirjaan:
”Karja noin 10 vuotta sitten ollut sekarotuista sarvipäätä karjaa, jolloin ruvettiin pyrkimään jalostuksellisesti I.S.K:seen karjarotuun. Tuntuvammin on vaikuttanut rotuominaisuuksiin jalostustyössä sonni Paavo 2853, joka ostettiin Sointulasta vasikkana.”

Kantakirjatodistusten joukosta löytyi myös sonni Arpa, joka mainitaan Räisälän historiassakin. Kantakirjakirjaan on merkitty jokaisen lehmän sukutaulu ja tuotantoluvut. Usein mukana on myös kuvia lehmästä Tuomas vierellään.

Karjan kantakirja sekä tarkastustuloksien kirjat v. 1939-40 ja 1943-44 (Amalia Paavilainen) ovat luovutettu Räisälä-museolle.

Samassa yhteydessä luovutettiin myös Tiurin puimakoneosuuskunnan pöytäkirjat. Tuomas Paavilainen toimi osuuskunnan isännöitsijänä ja kirjanpitäjänä.

Ensimmäisessä osuuskunnan kokouspöytäkirjassa, joka pidettiin Juho Viskarin talossa 15.10.1932, mainitaan osallistujat: Pekka Rakkolainen, Tuomas Paavilainen, Heikki Jortikka, Sigri Henttinen, Matti Viskari, Pekka Jortikka, Matti Henttinen, Juho Viskari, Adam Lallukka ja Juho Kiuru.

Vakuutuskirjan v. 1935 mukaan osuuskunnan omaisuutta olivat mm.
- moottori 8-10 hv BMW, 4500 smk
- puimakone Sampo nro 5, 3800 smk
- pärehöylä,1100 smk
- heinäsiemenkone, 500 smk
Viimeinen kokous ennen talvisotaa pidettiin 13.8.1939. Tuolloin omasta pyynnöstään osuuskunnasta erosivat Juho Viskari, Heikki Jortikka ja Iida Viskari.

Korvausanomus

Viimeinen sääntömääräinen kevätkokous, jossa Tuomas Paavilainen oli mukana, pidettiin Ilmajoen osuuskaupan kahvilassa 1.10.1940. Kokouksessa todettiin, että Moskovan rauhanteon takia jäi luovutetulle alueelle osuuskunnan kaikki omaisuus. Korvausanomusta tekemään valtuutettiin isännöitsijä Tuomas Paavilainen.

Tuomas Paavilainen kuitenkin kuoli Kauhavalla suolisolmuun 14.2.1941.

Vasta jatkosodan lopulla 29.2.1944 pidettiin seuraava kokous Amalia Paavilaisen talossa. Ainoa päätös kokouksessa oli periä kaikki osuuskunnan saatavat pois. Puheenjohtajana toimi Pekka Jortikka ja sihteerinä Eino Paavilainen.

Tuomas Paavilainen. Syntyi 22.8.1887 Räisälässä, kuoli 14.2.1941 Kauhavalla.

Pöytäkirjojen välissä olleista papereista ilmenee, että osuuskunnan shekkitilin saldo 31.12.1940 oli 19.177,30 ko. ajan markoissa. Nykyään Ruokosuo -niminen tontti löytyy Köyliönjärven rannalta ja sen omistaa Tuomaan vanhimman pojan poika, Kalevi. Hän on tontin nimen muuttamisesta ikuisesti kiitollinen vaimovainajalleen Leilalle.

Takaisin kesäkuun 2016 lehteen