Sankarihautausmaiden suojelu esillä Äyräpäässä
vietetyssä muisto- ja pitäjäjuhlassa
Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden suomalaisten muistoa vaalitaan ja kunnioitetaan
muun muassa muistomerkeillä, joita on pystytetty Neuvostoliitolle luovutetulla
alueella sijaitseville kenttähautausmaille. Hautamuistomerkkien pystyttämisen ja
kenttähautausmaiden jatkuvan kunnossapidon ja hoidon mahdollistaa Suomen ja Venäjän
valtioiden solmima valtiosopimus vuodelta 1992.
Vuoksen etelänpuoleisella rannalla sijaitsevan Äyräpään harjun ja kirkonmäen omistuksesta käytiin sekä talvi- että jatkosodan loppuvaiheissa erittäin kiivaat taistelut, joissa kumpikin taisteleva osapuoli kärsi suuret miestappiot.
Juhlavieraat kuuntelemassa pj. Marjo Matikainen-Kallströmin juhlapuhetta. Taustalla raunioita, jotka
ovat vielä jäljellä Äyräpään tuhoutuneesta kirkosta.
Äyräpään kenttähautausmaahan on haudattu 188 talvisodassa kaatunutta ja tuntemattomaksi jäänyttä sankarivainajaa.
Suomen valtio pystytti Äyräpään kenttähautausmaan muistomerkin Äyräpään kirkonraunioiden viereen vuonna 1996.
Tapahtuman kunniaksi Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ja Äyräpään Pitäjäseura järjestivät lauantaina 28.05.2016 Äyräpään kirkonmäellä muistomerkin pystytyksen 20-vuotisjuhlan, jota vietettiin samalla myös Äyräpään pitäjäjuhlana.
Äyräpään Pitäjäseura oli valmistellut kenttäoloissa vietetyn juhlan huolella, ja pilvipoutainen tyyni sää täydensi otollisia olosuhteita vieraille, joita oli saapunut juhlaan Suomesta neljällä bussilla ja lukuisilla henkilöautoilla runsaasti toista sataa henkeä.
Tilaisuus alkoi juhlavasti, kun Äyräpään kirkonkellot alkoivat kumista kaiuttimista. Loppuvaiheessa kirkonkelloihin yhtyivät vielä paikalliset käet, jotka jatkoivat kukuntaansa minuuttikaupalla.. Nykyinen Äyräpään kirkonseutu oli virittynyt hienosti juhlaan!
Juhlan tervetulosanat esitti Pitäjäseuran puheenjohtaja Outi Poutiainen, ja alkuhartauden piti emerituskenttäpiispa Hannu Niskanen. Musiikkiesityksistä vastasivat Lahden seurakuntien miestyön kuoro (Veteraanin iltahuuto) ja Matti Vanhanen säestäjänään Keijo Järvinen (Suomalainen rukous).
Monet yhteisöt osoittivat kunnioitustaan tervehdyksillään
Tervehdyksensä juhlaan ja kukkalaitteensa muistomerkille toivat suomalaisten ja venäläisten viranomaistahojen ohella lukuisat yhteisöt ja yhdistykset:
- Suomen Pietarin konsulaatti
- Venäjän Viipurin piiri
- Gontsharovon kunta
- Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys
- Lahden sotaveteraanit
- Karjalaseurojen Lahden piiri
- Lahden Karjalaisyhteisöt
- Hollolan Karjalaseura
- Kivennapa-säätiö
- Kirvu-Säätiö
- Muolaalaisten Seura
- Räisäläisten Säätiö
- Äyräpään Pitäjäseura
Räisäläisten tervehdyksen juhlaan toi Säätiötä edustanut Antti Kuisma.
Karjalan Liitosta oli paikalla kolmen naisen johtajaryhmä, joista hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström piti tulevaisuuteen uskovan ja yhteistyötä korostavan juhlapuheen.
Suomalaisten hautausmaiden suojelusta on kannettava huolta jatkuvasti
Juhlan juontajan ominaisuudessa puheenvuoron käyttänyt Kyösti Toivonen, jolla on kymmenien kotiseutumatkojen vetäjänä ja oppaana käytännön kokemusta vallitsevasta tilanteesta luovutetun alueen eri puolilta, toi esiin kaikkialla todetun puutteen: Opastavat viitat ja opastustaulut puuttuvat merkittäviltäkin taistelupaikoilta.
Epäkohta olisi korjattava pikimmiten vaikkapa edellä mainitun valtiosopimuksen puitteissa, sillä nykyinen ikääntynyt opaspolvi,joka pystyy viemään opastettavat perille muistinvaraisestikin, ei ole enää käytettävissä muutaman vuoden kuluttua. Viitoitus palvelisi myös venäläisiä taistelupaikoista kiinnostuneita. Hautausmaiden infotaulut palvelisivat puolestaan myös hautausmaiden suojelua, sillä hautapaikat ovat pyhiä niin suomalaisille kuin venäläisille.
Lopuksi hän esitti huolensa suomalaisten hautausmaiden suojelun statuksen suhteen yleensä ja Äyräpään uhanalaisen hautausmaa-alueen osalta erityisesti.
Kukitettu Äyräpään kenttähautausmaan 20-vuotias muistomerkki.
Matka jatkukoon!
Juhlan loppusanat esitti ja juhlavieraat siunasi paluumatkalle emerituskenttäpiispa Hannu Niskanen, joka palautti juhlavieraiden mieliin jo kenttähautausmaan muistomerkin paljastusjuhlassa 20 vuotta sitten todetun: Vietimme juhlahetken kansakuntamme uljaimpien muistojen äärellä. Matka jatkukoon tästä!
Ennen paluumatkaa juotiin juhlan jälkeen kirkonmäellä vielä järjestäjien tarjoamat maittavat kirkkokahvit.
Mieliinpainuvasta ja erinomaisesti järjestetystä juhlasta ansaitsevat järjestäjät kaikkien läsnä olleiden lämpimät kiitokset!
Antti Kuisma, teksti ja valokuvat