Räisälä-keskus on avattu

Räisälä-keskuksen perusnäyttely koostuu museon esinekokoelman esineistä, aiheeseen
liittyvistä valokuvista ja aiheen avainkohdat sisältävästä tekstistä.

Köyliön Kepolaan valmistunut Räisälä-keskus avattiin sunnuntaina 24. elokuuta juhlavasti. Väkeä oli saapunut paikalle parisen sataa. -Olemme saamassa urakkamme valmiiksi. Urheilukielellä voidaan todeta, että olemme loppusuoralla ja maaliviiva häämöttää, sanoi Aimo Kalenius toivottaessaan Räisälä-keskuksen avajaisiin saapuneen väen tervetulleeksi.

-Miksi tarvitsemme tällaisia museoita? Onhan niitä jo ennestään vaikka kuinka paljon.

- Esitän heti perään toisen kysymyksen. Miksi mummot ja ukot, mammat ja papat kertoilevat lapsuudestaan, nuoruudestaan ja entisajan elämästään lapsenlapsilleen? Miksi kirjoitetaan muistelmia, sukukirjoja ym. - miksi säilytetään vanhoja työvälineitä ja muuta vastaavaa – miksi muistellaan mennyttä aikaa ja elämää? -Myös me karjalaiset – räisäläiset, jotka jouduimme lähtemään kotiseuduiltamme, haluamme kertoa ja tallentaa tapahtumista jälkipolvillemme. Haluamme kertoa ja säilyttää sitä, mikä on vaarassa vuosikymmenien ja uusien sukupolvien myötä unohtua, sanoi Aimo Kalenius.

-Meillä räisäläisillä on jo monet vuodet ollut Tuomaalan koululla Kokemäellä vuokratilat, johon olemme saaneet kerätyksi sitä esineistöä ja aineistoa, joka on alun perin entisiltä synnyinseuduilta ja kotipaikoilta. Tilat olivat ahtaat ja vaatimattomat. Lisäksi paikka oli syrjäinen.
-Muutama vuosi sitten meille tuli tilaisuus hankkia tämä paikka täältä Köyliöstä ja muuttaa museoesineet tänne. Saimme suuremmat tilat ja näkyvämmän paikan. Samalla olemme päättäneet ja suunnitelleet, että paikan nimeksi tulee Räisälä-keskus, jossa museon lisäksi harjoitetaan muutakin toimintaa.
-Museomme alkuvaiheen suunnittelussa pidimme ns. aivoriihen Kepolan koulun 5. ja 6. luokkalaisista kerätyn ryhmän kanssa. Tavoitteena oli saada selville, miten nuori kokee museon ja mitä he toivovat museoesineiden ja tekstien asettelussa. Tulos oli selvä: paljon kuvia ja tekstit lyhyitä. Toivottiin myös esinepareja, esim. vanha seinäpuhelin rinnallaan ns. älypuhelin, sanoi Aimo Kalenius.

Mahdollisuus kohdata räisäläisiä perinteitä

Köyliön kunnan tervehdyksen avajaisjuhlaan toi valtuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Suni. Hän totesi, että keskuksen valmistuminen on iso voimannäyte.
-Räisälällä on upea historia. Kun tuntee juurensa, on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Räisälä-keskus kertoo näistä asioista, kuin myös ajasta, kun karjalaisväestö joutui jättämään kotinsa. -Toitte meille köyliöläisille iloisen elämäntavan ja tekemisen voiman.

Toiminnanjohtaja Satu Hallenberg toi avajaisjuhlaan Karjalan Liiton tervehdyksen ja onnittelut.
-Kiitän kaikkia keskuksen talkootöihin osallistuneita hienosta työsuorituksesta.
-Tänä vuonna liittoon on tullut 1600 jäsentä – se todistaa, että karjalaisuus kiinnostaa. Toiminnanjohtaja Satu Hallenberg sanoi, että Räisälä-keskus antaa mahdollisuuden kohdata räisäläisyyttä ja räisäläisiä perinteitä.
-Yli kymmenen prosenttia silloisista suomalaisista joutuivat sijoittumaan uuteen kotiin ympäri Suomea. Näihin ja moniin muihin asioihin voi tutustua Räisälä-keskuksen tiloissa.
-Onnea myös Köyliölle upean museon saamisesta.

Avajaisjuhlaan saapunut väki sai tutustua ohjelman jälkeen Räisälä-keskukseen ja nauttia myös kahvitarjoilusta, joka järjestettiin piha-alueelle tuodussa teltassa.

Räisälä-keskusta kohtaan osoitetun suuren kiinnostuksen vuoksi se on jo syyskautena 2014 avoinna yleisölle sunnuntaisin ja ryhmille sopimuksesta muinakin aikoina. Tästä ja muistakin Räisälä-keskuksen ajankohtaisista asiota enemmän tietoa Räisälän kotisivuilla (www.raisala.fi).

Takaisin syyskuun 2014 lehteen