Tuula Lindqvistille kultainen ansiomerkki

Humalaisten Nuorisoseura Alku ry:n kirjuri ja Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tuula Lindqvist sai Karjalan Liiton kultaisen ansiomerkin. Merkki luovutettiin kesäkuussa Räisälässä pidetyssä Humalaisten nuorisoseuran 110-vuotisjuhlassa.
Kuka sie olet ja mist sie tulet? Annetaanpa Tuulan (o.s. Laukkanen) itsensä vastata, koska hän nämä asiat parhaiten tietää.
- Juureni ovat syvällä Räisälän mullassa, Humalaisten kylässä. Syntymäpäiväni on juhannuspäivä 1943. Vanhempani olivat Aili o.s. Korte (1912-1997) ja Toivo Laukkanen (1906-1988). Äitini oli syntynyt Unnunkoskella ja isä oli paljasjalkainen humalainen.
Tuula kertoo lapsuuden ja nuoruuden evakkotien kulkeneen Peräseinäjoelta Lappi Tl:n kautta Raumalle.
- Raumalla aloitin opinnot Rauman tyttölyseossa vuonna 1954. Kyseessä oli siis Viipurin entinen tyttölyseo. Rauman Kauppaopiston jälkeen ensimmäinen työpaikkani oli Rauman tullikamari, mitä lämmöllä muistelen.
Tuula Lindqvistin työtehtävät ovat olleet talous- ja henkilöstöhallinnossa esimerkiksi Raision seudun sairaalassa, Tyksissä ja Raision kaupungin palveluksessa.
- Viisitoista viimeistä vuotta olin Suomen MS-liitto ry:n palveluksessa Maskussa, josta eläköidyin, valaisee Tuula työhistoriaansa.

Evakkomatka jatkuu

Ansiomerkin saajan mukaan hänen evakkomatkansa jatkuu edelleen sekä tunnetasolla
että harrastusten muodossa.
- Elämä on kuljettanut ympäri eteläistä Suomea. Viimeiset yli kolme vuosikymmentä olen asunut Turun liepeillä.
Tuula iloitsee kolmesta pojastaan, jotka ovat tuoneet kolme ihanaa miniää ja kuusi lastenlasta.

Lindqvist
Humalaisten nuorisoseuran 110-vuotisjuhlassa palkittiin Karjalan Liiton kultaisella ansiomerkillä Tuula Lindqvist.

tuula
Tuula Lindqvist kuvattuna kesällä Räisälän kirkolla.

Harrastuksista rakkain hänelle on KARJALA.
- Isän jäljissä jatkan. Hän oli uskollinen nuorisoseuralainen ja kuorolaisena "maailman paras ykköstenori".
Karjalan ohella Tuula kertoo harrastavansa historian tutkimista ja lukemista sekä kirjoittamista. Viimemainittu harrastus on johtanut useiden kyläkirjojen syntymiseen; Humalainen - kotikylämme (1995), Sata Humalaista vuotta (2002), Hytinlahti (2003), Timoskala (2004).
- Olin osaltani mukana HNS-historiikin (2002) sekä ns. runokirjan Pahaoja virtaa -harjut kuiskivat (2007) synnyttämisessä. Haluan erityisesti korostaa, että näissä kirjojen teossa ovat olleet vahvasti koko kylän väet mukana. Minä kirjoitan aivan harrastelija pohjalta. Juttuja olen paiskinut Räisäläiseenkin.

Kielten ja maailman opiskelu

- Ehdottomasti haluan mainita ryhmän, johon sain kuulua, "Lumikki ja seitsemän kääpiötä" - täysi tusina luontoretkiä Karjalassa - mieskuorolaulua joka niemennotkossa ja saarelmassa Walamosta Solovetskin luostariin asti. Tässä kohdassa terveiset Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen suuntaan.
Säätiön vastuutehtävissä ja nuorisoseuran kirjurina Tuula Lindqvist antaa merkittävän panoksen karjalaisuuden säilyttämiseksi. Vuonna 1902 perustettu Humalaisten Nuorisoseura Alku ry:n toimintasuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on nuorempien sukupolvien saaminen seuran toimintaan. Tällöin muistot ja perinnetieto saataisiin tallentumaan tuleville sukupolville. Kirjallisessa muodossa Tuula Lindqvist on säilönyt runsaasti tietoa.
Seura täyttää tänä vuonna 110 vuotta, mitä juhlittiin kesällä myös seuran perustamispaikalla Humalaisissa, Juoneksen pettäikön aholla.
Kullervo Huppunen

Takaisin syyskuun 2012 lehteen