museo
Museon perustajan Ilpo Nurmen lapsenlapsi Emma Nurmi esittelee kävijöille
asemasotanäyttelyn hienouksia.

Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon näyttelynä

Asemasota ja puhdetyöt sekä paluu Karjalaan

Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseon 12.6.12 avatun erikoisnäyttelyn aihe on Asemasota ja puhdetyöt sekä paluu Karjalaan. Edellisinä vuosina pidettyjen erikoisnäyttelyiden teemana ovat olleet 70 vuoden takaisten vaiheiden mukaan Talvisota (2009), Välirauha (2010), ja Tie jatkosotaan (2011).
Säkylän talvi- ja jatkosotamuseosäätiön ylläpitämän museon tiloissa Säkylän Köörnummen teollisuusalueella (Kiertotie 2) uuden näyttelyn avauksen suoritti Porin Prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen. Hän muistutti, että suomalaisten eteneminen pysähtyi Mannerheimin käskystä joulukuussa 1941.
- Silloin alkoi kaksi ja puoli vuotta kestänyt asemasotavaihe. Miehiä ei voitu vähentää, koska oli käynnissä. Tiedustelutoiminta oli vilkasta puolin ja toisin. Myös taistelutoimia esiintyi. Niistä tähän näyttelyyn on otettu kolme operaatiota, valaisee näyttelyn avaaja.
Museon perustanut yliluutnantti evp. Ilpo Nurmi kertoi puhdetöiden valmistuksen saaneen niissä oloissa huomattavan osuuden vapaa-ajan vietosta.
- Puhdetöistä muodostui arvokas kulttuuriperinne, josta täällä näyttelyssä on edustava kokoelma taiteellisia tuotteita. Olemme saaneet esineitä lainaksi sekä Sotamuseosta että yksityisiltä, iloitsee juuret Muolaasta omaava Nurmi.
Näyttelyyn on koottu myös teemaan liittyviä kuvia ja tekstejä Karjalaan paluuta ja asemasotaa selventäviin tietoiskuihin.

museo
Ilpo Nurmen kädessä on taidokas puhdetyö. Puurasian sisäkannessa lukee: Muisto Syväriltä 1943.

Perusnäyttely

Museossa esitellään talvi- jatkosodan aikaista esineistöä. Perusnäyttely sisältää esineistöä niin kotirintamalta kuin sotatantereeltakin. Nähtävänä on pukuja, tykkejä, erilaisia varusteita, aseita ja puhdetöitä sekä sotilaille kuulunutta henkilökohtaista esineistöä.
Sota-ajan tavaroilla sisustetutut kanttiini ja korsu auttavat kävijää aistimaan silloista tunnelmaa. Lottakanttiiniin on koottu sotien aikana olleen kiinteän kanttiinin monipuolinen tarjonta.

Kanttiini toimii ensikosketuksena Lotta Svärd -järjestön toimintaan ja samalla naisten panokseen vaikeina aikoina.
Talvi- ja jatkosodan mittavimman tykistöhankinnan suoritti kenraaliluutnantti Vilho Nenosen johtama valtuuskunta, joka hankki Suomelle muiden muassa museossa nähtäviä kanuunoita, jotka kunnostettiin ja muokattiin suomalaista koulutusta ja käyttötarvetta vastaaviksi. Rintamalle kanuunat ehtivät pääosin jatkosodassa.

museo
Reijo Virmavirta (äiti Viipurista) ja Ilpo Nurmi tutkivat Ilpon muolaalaisen sukulaisen sotateistä saatavissa olevia tietoja.

Sotatiet ja elokuvien varustelu

Säkylän Talvi- ja jatkosotamuseossa on näyttelyiden lisäksi tehty runsaasti työtä tietojen tallentamisen eteen. Ilpo Nurmi ja Säkylän talvi- ja jatkosotamuseosäätiön puheenjohtaja Reijo Virmavirta kertovat tyytyväisinä, että useita vuosia kestänyt veteraanien videohaastattelu on tulossa päätökseen ja uusi projekti alkaa.
- Me olemme aloittaneet selvittää isien ja isoisien sotateitä. Joku nuoremman sukupolven edustaja voi tulla meidän luoksemme vaikka isoisän sotilaspassin kanssa. Voimme selvittää kantakorteista ja sotapäiväkirjoista, missä hän on palvellut sota-aikana, kertovat Nurmi ja Virmavirta.
Museon yhteydessä toimii sotilasvarusteita vuokraava ja myyvä Milform Oy. Ilpo Nurmi kertoo puvustaneensa ja aseistaneensa juuri valmistuneen Sodasta rauhaan -dokumenttielokuvan. Tykkimiehet ry:n tuottama elokuva kertoo Suomen raskaasta taipaleesta välirauhasta lopulliseen Pariisin rauhaan vuonna 1947 ja sen ehtojen täyttämisestä.
Museo on avoinna ti-pe klo 10-17 ja 15.8. saakka myös la 10-14 ja su 12-16. Museossa on aukioloaikana mahdollisuus opastettuun kierrokseen ja sen yhteydessä toimii myös kahvio.

Kullervo Huppunen

Takaisin kesäkuun 2012 lehteen