kirkolla
Ainakin suurin osa juhlassa olleista kokoontui myös yhteiskuvaan.

Juhlat Räisälässä nappisuoritus
Juhlat olivat upeat, oli ilo olla matkassa mukana. Kyllä kannatti lähteä! Tämän kaltaisia ajatuksia esitetään Facebookissa olevalla Räisälä - muistojen pitäjä Karjalan kannaksella sivulla. Räisälän tapahtuma oli siis järjestäjiltä nappisuoritus.
Räisäläisten Säätiön, Humalaisten Nuorisoseura Alku ry:n ja Kuntamuodostelma Melnikovon maaseututaajaman yhteisjuhlaa vietettiin lauantaina 26. kesäkuuta. Räisälän kirkon 100 ja Nuorisoseuran 110-vuotisjuhlaan Räisälän kirkkomaalle kertyi noin 200 henkeä. Paikallisten lisäksi Suomesta oli useita ryhmiä ikähaitarin vaihdellessa peruskoululaisista ikäihmisiin..
Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Lehtiö ei nähnyt mitään korjattavaa tapahtumien kulussa.
- Pariin otteeseen hallintojohtaja Eduard Kamnevin kanssa keskustellessani hänkin kiitti juhlasta ja vaikutti silminnähden tyytyväiseltä lopputulokseen. Hyvästellessäni kulttuuritoimenpäällikkö Elena Nikolaitshikin hän toivoi meitä pian uudelleen Melnikovoon, iloitsi Pekka Lehtiö.

kirkkoon
Kirkon ovella tervehtivät tulijoita Lauri Jantunen
ja kultaisen ansiomerkin saanut Tuula Lindqvist.
Ohjelmia jakavat 12-v kaksoispojat Onni ja Leo Rantahalvari.

Messu ja muistolaatan paljastus

Räisälän kirkon 100-vuotisjuhla aloitettiin muistotilaisuudella Räisälän hautausmaalla. Muistomerkillä puhunut Pekka Lehtiö totesi alueen olevan ikiaikainen palveluspaikka, missä ollaan lukemattomien sukulaistemme ja sankarivainajiemme jo vuosikymmeniä sitten painuneiden hautakumpujen äärellä.
- Surun kyyneleet vuotavat muistaessamme kunnioittaen sitä työtä ja niitä uhrauksia, joita aiemmat sukupolvet ovat puolestamme tehneet. Saamme kuitenkin olla myös iloisia tästä hetkestä tällä paikalla. Kirkkorakennus on tullut osaksi Venäjän kansallista suojeluohjelmaa kulttuurihistoriallisena rakennuksena. Remontoituna se toimii entistä ehompana kulttuuritalona antaen näin tilat seutukunnan asukkaiden moninaisille harrastuksille, kuvaili Lehtiö.
Puhuja painotti myös kiitollisuutta siitä, että kirkkomaa on rauhoitettu uusiokäytöltä ja pystytetty muistopaasi saa kunnioitusta osakseen myös alueen asukkailta.
- Oman entisen hautausmaamme alueelle tulevan muistolehtomme viereen on jo rakentunut venäläisten sodan uhreille pystyttämä alue muistomerkkeineen ja pyhättöineen. Näitä molempia me kunnioitamme tällä juhlallamme, Lehtiö painotti.
 kirkossa
Remontoidussa kirkossa kokoontui väki messuun.

Juhla jatkui messulla hienoon kuntoon remontoidussa kirkossa räisäläissyntyisen rovasti Hannu Pelkosen johdolla. Hän lainasi Jeesuksen sanoja ettei hänellä ole mihin päänsä kallistaisi.
- Tämä on karjalaisille tuttu ajatus, kun jouduttiin olemaan ankeissa oloissa. Muistan miten äitini kävi Ilmajoella koko yön peittelemässä meitä lapsia, ettemme aivan jäätyisi. Meitä kun oli iso katras. Onneksi pian löytyi parempi asuinpaikka, kuvaili rovasti Pelkonen.
Kirkon juhlassa kuultiin myös musiikkiesityksiä. Säkylässä kanttorina toimiva Mikko Pelkonen soitti sekä muistomerkillä että kirkossa. Hän oli tyytyväinen juhlaan, mutta totesi ettei kulttuuritalona toimivassa rakennuksessa ollut oikein kirkon tuntua.
Mikon Martti-isä oli syntynyt Ivaskassa Erkki ja Aune (o.s. Huppunen) Pelkosen vanhimpana lapsena. Erkki Pelkonen kaatui keväällä 44, ja monen muun tavoin hänen sankarihautansa oli kirkon viereisellä hautausmaalla muutaman metrin päässä nykyisestä muistomerkistä.

100-vuotismuistolaatta

Räisälän kirkon pääoviksi palautettujen ovien väliin sijoitettiin Peipohjan kiviveistämöllä valmistettu graniittilaatta, mikä kertoo rakennusvuodeksi 1912 ja olevan arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema.
Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Robert J. Rainio totesi paljastuspuheessaan olevansa ehkä oikea henkilö kyseiseen tehtävään.
- Olen itse käynyt tässä kirkossa kuuntelemassa Räisälän viimeisen kirkkoherran Jorma Helasvuon jumalanpalveluksia. Hän oli lisäksi naimisissa isäni sisaren kanssa, kertoi Rainio.
Laatan paljastuspuheen pitäjä totesi että 100 vuotta tällä paikalla seisonut kirkko on yksi kolmesta Kannaksen säilyneistä kirkoista.
- Iloa lisää se, että rakennus on uudessa loistossa ja lähes siinä asussa missä se luovutettiin, painotti Rainio.
Melnikovon hallintojohtaja Eduard Kamnev korosti rakennuksen olevan kylän , ja ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että rakennus on onnistuttu pitämään kunnossa.
Laatan paljastamisen jälkeen luovutettiin messun aikana kerätty kolehti Eduard Kamneville käytettäväksi Melnikovon nuorisotyöhön.
Takaisin syyskuun 2012 lehteen