Myö ollaa Karjala poikii
Edellä kerrotun tapahtuman näki yli puoli miljoonaa suomalaista katsoessaan Ville Pusaa esittävän osan sukututkimusohjelmasarjasta Kuka oikein olet. Kyseinen Nordisk Film TV Finlandin Yleisradiolle tekemä jakso oli sijalla 22 viikon 5/2012 kakkien kanavien katsotuimpien ohjelmien listalla.
Ohjelmasarjassa käsiteltiin eri julkisuuden henkilöiden esipolvien etsimistä. Yksi heistä on muusikko Ville Pusa, jonka isoisän perhe asui Räisälän Myllypellon kylässä. Koska tätä ohjelmaa ei ainakaan toistaiseksi ole nähtävissä edes Netin kautta, kerrotaan tässä kirjoituksessa joitain jaksossa esiin tulleita tietoja.
Muusikko Ville Pusa
Ville Pusa kertoo syntyneensä Göteborgissa Ruotsissa (19. syyskuuta 1971), ja saaneensa kasteessa nimen Kim Karel Pusa.
- Olen ruotsinsuomalaisia paluumuuttajia, sillä asuin 15 vuotta Ruotsissa, kunnes perheemme palasi Espooseen, valaisee Ville taustaansa.
Hän tunnustaa olevansa intohimoinen muusikko, jonka veri veti armeijan ja opiskelun jälkeen tekemään omia kappaleita.
- Sain loppujen lopuksi vuonna 1997 levytyssopimuksen, vähättelee Pusa, jonka ensimmäisen oman albumi Elva steg julkaistiin vuonna 1998.
Ville Pusa on tunnettu sanoittaja ja säveltäjä, joka palkittiin Emma-patsaalla vuoden 1998 miessolistitulokkaana. Yhtenä esimerkkinä Villen tuotannosta mainittakoon kappale "Ingen vinner", mistä Jore Marjaranta on tehnyt suomenkielisen version nimellä "Haaveet kaatuu".
Väinö Pusa Teikarinsaaressa
Ruotsissa vietetty lapsuus ei vieroittanut suvusta, sillä sukulaisten luona vietettyjen lomien takia perheen siteet Suomeen pysyivät vahvoina. Ville tunnustaa, että äidin suku on hänelle tutumpi kuin isän puoli.
- Tiedän että ukkini Väinö Pusa syntyi Terijoella 1911. Ukki oli iloinen ja aina pilke silmäkulmassa. Muistan, että hän oli hyväntuulinen vanha mies, joka ajoi punaisella Ladalla todella lujaa, kuvailee Ville.
Isoisän kuoltua Villelle jäi paljon kysymyksiä. Esimerkiksi mikä osa Väinö Pusalla oli Viipurinlahden edustalla sijaitsevan Teikarsaaren taisteluissa?
Jatkosodassa vuoden 1944 Neuvostoliiton joukot yrittivät läpimurtoa Viipurinlahden yli päästäkseen suomalaisten sivustaan. Arkistoissa olevasta kantakortista käy ilmi, että Väinö Pusa torjuntakomppanian joukkueenjohtaja. Tappiot olivat valtavat, sillä 1500 suomalaisesta saaren puolustajasta kaatui tai haavoittui 829. Väinö Pusa selvisi haavoittumattomana.
- Ukki on kertonut, että hänet komennettiin kesken taisteluiden hakemaan lisää miehiä Suomenlinnasta. Ukki oli opastanut miehiä juoksemaan aina sinne mihin tykkien kranaatit olivat pudonneet. Miehet olivat lopulta tajunneet ohjeen järkevyyden ja alkoivat arvostaa ukkia miehenä, joka osaa hommansa, muistelee Ville.
Ville Pusa matkalla Viipurista sukunsa juurille Räisälän Myllypeltoon. Kuva yle.fi
Pusat Myllypellosta
Toinen Ville Pusaa kiinnostanut aihe oli karjalaisten juuriensa selvittäminen. Oppaaksi oli lähtenyt vankan Räisälän tuntemuksen omaava Juhani Kaatonen.
- Haluan oppia lisää suvun juurista ja sitä kautta itsestäni. On mahtavaa päästä kävelemään samoja polkuja, joita esivanhemmat ovat kulkeneet, tunnelmoi Ville.
Villen ukin eli Väinö Pusan vanhemmat, Mikko Pusa (1860-1920) ja Amalia (o.s. Kärkkäinen) (1870-1920) olivat molemmat räisäläistä sukua. Mikko samoin kuin hänen isänsäkin oli kiertelevä seppä. Suku on kotoisin Räisälän Myllypellon kylästä.
Räisälään saapuessaan miehillä on mukanaan Myllypellon kyläkartta, mihin on merkitty suomalaisten asuinpaikat ennen evakkoon joutumista. Radan ja aseman tuntumassa Juhani Kaatonen osoittaa kauppaa, mikä oli olemassa jo Suomen aikana. Muuten kylä on muuttunut paljon.
- Räisälän takaisin valtauksen aikana kesällä 1941 vihollinen poltti lähtiessään Myllypellon kylän. Tilalle rakennettiin 1960-luvulla kerrostaloja. Nikita Hrustsevin tahto oli saada kaikki muuttamaan pois syrjäseuduilta ja asumaan kerrostaloihin, valaisee Juhani Kaatonen menneisyyttä.
Myllypellossa on ollut Kaatosen mukaan sodan jälkeen turkiskolhoosi, minkä työntekijöiden asuntoja paikalliset kerrostalot ovat. Kartan numeroinnin mukaan talo 57 (Pusan kotitalo) on ollut yhden kerrostalon piha-alueella.
- Olet nyt kotimaassasi. Tässä Pusat ovat asuneet maailman sivu, toteaa Juhani osoittaen pihamaata.
Näin on Ville Pusa löytänyt lopulta Myllypellosta paikan, josta Pusat ovat lähtöisin. Hän tekee pikakatsauksen elämäänsä, todeten syntyneensä Göteborgissa, ja tajuavansa nyt konkreettisesti olevansa Karjalasta kotoisin.
- Nyt on liikuttunut olo, kun ajattelen että isovanhemmat ovat olleet tässä. Karjalaisuus on voimakas asia ja olen ylpeä siitä, toteaa liikuttunut Ville Pusa.
Havaitessaan toverinsa liikutuksen, Juhani laittaa käsivartensa isällisesti Villen harteille, ja lausahtaa.
- Myö ollaa Karjala poikii. Karjalakysymystä ei saa millokaa unohtaa.
Nordisk Film TV Finlandin
TV-ohjelman tekstin pohjalta koonnut
Kullervo Huppunen