Elettiin jatkosodan aikaa 70 vuotta sitten
Siirtoväki halusi palata kotiin
Aluksi alueelle päästettiin miinanraivaus- ja desifiointiryhmät. Vallattujen alueiden hallintoa varten perustettiin sotilashallinto-osasto, ja sen alaisen väestösiirtotoimiston tehtävänä oli järjestää siviilihenkilöiden paluu. Jokaiselle kunnalle asetettiin entisistä asukkaista koottu esikunta, joka myönsi paluulupia. Ensisijaisena tavoitteena oli aluksi korjata sato, mikä helpotettaisi maan elintarvikehuoltoa.
Paluu Karjalaan oli koko Euroopan sotahistoriassa harvinainen, koska siviilejä päästettiin sotatoimialueelle kesken sotatoimien eikä alueita virallisesti ollut saatu takaisin. Suomi julisti 6.12.1941 alueet jälleen Suomen tasavaltaan liitetyiksi.
Paluu kiihtyi maaliskuusta 1942 lähtien ja lopulta noin 67 prosenttia karjalaisesta siirtoväestä oli palannut Karjalaan. Rakennuksia korjattiin ja uusia rakennettiin tuhoutuneiden tilalle. Maata viljeltiin ja karjaa kasvatettiin. Elämä alkoi muistuttaa entisiä oloja. Kouluja saatiin toimimaan jo syksyllä 1942.
Takaisin Räisälään
Takaisinvaltauksen jälkeen Räisälässä pääsivät jälleenrakennus ja siivoustyöt alkamaan alkusyksystä 1941. Oli määrätty alueelliset viljelyspäälliköt ja heillä oli merkittävä osa asioiden hoitamisessa siinä vaiheessa.
Viljelyspäälliköt kulkivat kiertämässä alueensa taloja selvittämässä miten talot olivat säilyneet, voitaisiinko kotiinpaluuta harkita vai tarvitaanko korjausmiehiä.
Rakennusten kohdalla eivät sodan hävitykset olleet yhtä suuret kuin monessa muussa Kannaksen kunnassa. 
Kotitilan raunioilla Muonolassa 1942. Vas. Arvo, Hilja ja Tyyne Laakso.
Räisälän kunnan hoitokunta 1942-1945. Juho Haikonen, Heikki Rakkolainen, Simo Lallukka, Juho Suutari ja Eemeli Kuisma.
Räisälän alueella oli rakennuksista tuhoutunut noin 10 %, suurin osa niistä Myllypellon kylässä. Siellä oli poltettu yli 50 taloa, mm. uusi ja ajanmukainen kansakoulu, nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen talot, Räisälän osuuskaupan ja Keski-Karjalan osuusliikkeen myymälät sekä Myllypellon asemarakennus.
Maatiloilla tehtiin tilakohtaiset selvitykset kylvettävästä peltoalasta tulevaa satokautta ajatellen. Tietojen keräämiseksi viljelyspäälliköt käyttivät lomakkeita. Niissä selvitettiin myös kullakin tilalla tarvittava lannoitteiden ja siementen määrä, koska niistä oli silloin ankara pula.
Laajana ja kokonaiset perheet yleisemmin käsittävänä takaisinmuutto alkoi maaliskuun puolivälissä 1942. Räisälä ja Sortavalan kaupunki ylsivät korkeimpiin lukuihin palaavan väestön prosentuaalisessa osuudessa. Yli 92 prosenttia kunnan väestöstä palasi kotiseudullensa rakentamaan talvisodan tuhoja.
Jatkosodan aikana vuonna 1942 tuotiin monet evakossa ollessa kuolleet vainajat kotiseurakunnan kirkkomaalle.
Sota menossa
Jatkosota oli koko ajan menossa, vaikka rintamalinja olikin Räisälän itäpuolella. Jatkosodan huomattavin sankarihautaus oli 14.6.1942. Tällöin veljeshautaan siunattiin samalla kertaa 62 vainajaa, joista monet oli jo etukäteen siirretty hautaan. Suurin osa oli vuoden 1941 hyökkäysvaiheen aikana muualle haudattuja ja nyt siirretty kotiseudun multiin.
Sankarihauta-aluetta oli sodan jatkuessa laajenettava pääkäytävältä tien suuntaan. Talvisodan sakarivainajia oli 97, joista 52 on haudattu Räisälän hautausmaalle. Jatkosodan sankarivainajia oli 221, joista 124 on haudattu Räisälän hautausmaalle.