Marja-Leena ja Lasse Kempas esittelevät galleriassaan Rauman juhlavuoden
teosta,
mihin ostaja saa lisätä oman kuva-aiheensa.
Marja-Leenasta galleristi Raumalle
Galleristiksi ryhtyneen Marja-Leena Kempaksen (o.s. Valkonen) isä on Martti Valkonen. Äidin Worne-suku on lähtöisin Saksasta, ja äiti Anna (o.s. Seppä) Räisälän Makkolasta.
- Valmistuin Tampereelta lastentarhan opettajaksi, ja hain useampaan paikkaan, joihin kaikkiin minut valittiin. Miettiessäni minkä paikkakunnan valitsen, sisar kertoi lukeneensa juuri lehdestä jutun Kokkolasta. Hänen mielestään se oli kiinnostavaa seutua ja kehotti menemään sinne, valaisee Marja-Leena taustaansa.
Lasse Kempas (s. 1947) kertoo, että heillä menee taiteellisuus suvussa. Myös Kempaksen suku on Saksasta Berliinistä, missä esimerkiksi Thomas Kempas toimii taidemuseon johtajana.
- Peter Kempas muutti 1600-luvulla Valkjärvelle, ja vaihtoi nimensä Pekaksi. Isäni Olavi Kempas lähti 1939 viideksi vuodeksi sotaan, Lapin sota mukaan lukien. Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, missä tapasi äidin, Sakkolan Kiviniemestä lähtöisin olleen Irman o.s. Pensas, kertoilee Lasse.
Lasse pääsi jo 16-vuotiaana Rauman seminaariin, ja valmistui Suomen nuorimpana kansakoulun opettajaksi 1968. Hän muutti Pietarsaareen, missä hänellä oli kuvaamataidon opettajan sijaisuus.
Näiden sattumien seurauksena nuoret opettajat tapasivat Pietarsaaren Seurahuoneella, liitto solmittiin. Opettajan toimistaan eläkkeelle jääneen avioparin elämän täyttää taide.
- Meillä on kotigalleria, mutta ihmisille on suuri kynnys tulla kotiin. Kaiken lisäksi tässä torin laidalla on Rauman paras paikka, iloitsee Marja-Leena, ja Lasse lisää, että hän voi pikaisesti käydä syömässä torilla silakkapihvejä tai paistettuja ahvenfileitä.
Kempasten koti Villa la Mar on näyttävyydessään oma nähtävyytensä. Lasse kertoo, että kesäkuun Avotakassa siitä voi lukea tarkemmin.
- Japanilaisen liikemiehen kutsusta pidin Japanissa 1980 näyttelyn. Sillä reissulla hurahdin lisää liikemiehen mukaan tauluissani esiintyvään japanilaiseen sielunmaisemaan. Jälki siitä näkyy kotona, tuumaa Lasse Kempas.
Kempakset ovat reissanneet paljon näyttelyjen kanssa ympäri maailmaa. Viimeisin heidän matkakohteistaan oli Suomen edustusnäyttely tammikuussa 2012 Dominikaanisessa tasavallassa. 21 työtä käsittänyt näyttely järjestettiin yhteistyössä Ulkoasiainministeriön ja Suomen Dominikaanisen tasavallan kunniakonsulaatin toimesta.
Lomamatkoiksi näitä ei voi laskea, sillä näyttelyn rakentamiseen kuluu kummaltakin aikaa. Lassen mukaan Marja-Leenan aika kuluu takahuoneissa taulujen purkamiseen pakkauslaatikoista ja kokoamiseen näyttelykuntoon. Väriä ei ole elämästä kuulemma puuttunut.
Lasse Kempas löysi vanhan litografivedoksensa, mitä hän hyödynsi Rauman
juhlavuoden teoksessa.
Kempaksen mielenmaisemia ja elämänviiva
Karjalaiset juuret omaavan raumalaisen taidemaalarin Lasse Kempaksen aihepiiriin kuuluu mielenmaisemia Rauman saaristosta. Hänen luontokuviinsa kuuluu olennaisena osana vasemmalta oikealle nouseva linja, jota hän kutsuu elämänviivaksi. Toisen osan hänen taiteestaan muodostavat muotokuvat.FT Erik Kruskopf on verrannut Kempaksen taidetta musiikkiin:
"Säveliä, solinaa, huminaa ja sointuja on myös Lasse Kempaksen teoksissa, joita voi yhtä hyvin kutsua impromptuiksi, intermezzoiksi tai scherzoiksi ja jotka määrätietoisesti työstetyissä teossarjoissa saavat ajoittain sinfonisen runon luonteen … Kempaksen sulavassa kevätlumessa ja jäätyvässä syysvedessä on tarpeeksi musikaalisia aineksia enempäänkin kuin yhteen konserttiin."
Marja-Leena ja Lasse Rauman Kauppatorin laidalla sijaitsevan Galleria Kempaksen edessä. Taustalla näkyy Vanha Raatihuone.
Mielenmaisemia
Lasse Kempas toteaa ensimmäisen hengenvetonsa olleen klooria, kun syntymän
aikaan Raumalla räjähti klooritehdas.
- Se tapahtuma selittänee monia asioita ja toimintamalleja elämäni varrelta,
nauraa Lasse Kempas pilke silmäkulmassa.
Kansakoulunopettajaksi valmistumisensa jälkeen Lasse osallistui
menestyksellisesti Kyl Raum o ain Raum -piirustuskilpailuun. Palkintorahoilla
hän meni Turkuun piirustuskouluun, minkä oppeja hän on hyödyntänyt myös viime
aikoina.
Aiheet luontokuviin löytyvät merestä erityisesti Rauman saaristossa, jonka
kalliot ja luodot hän tuntee läpikotaisin koko ikänsä eri vuodenaikoina siellä
liikkuneena.
- Olen ajanut joka kiven yli Rauman saaristossa ainakin kaksi kertaa. Sieltä
löytyy mielipaikkoja, mistä olen tehnyt paljon maalauksia, valaisee Kempas.
Taiteilijan tunnetuimmat teokset lienevät luontoa kuvaavia akvarelli- ja
guassimaalauksia. Niiden lähtökohtana on luonto, mutta työt ovat pelkistyneet
melko abstrakteiksi. Luonnonmaisema on muuttunut sielunmaisemaksi.
Kempaksen luontoaiheisissa teoksissa esiintyy vasemmalta oikealle kaartuva
linja, mitä taiteilija nimittää elämänviivaksi. Näistä esittävän ja ei-esittävän
välimaastossa liikkuvista maalauksistaan hänet tunnetaan laajalti myös
ulkomailla.
Kulttuurivientiä
Kempas on henkilöakvarelleissaan kuvannut niin vuorineuvoksia kuin kansanmiehiä.
Osasta hän on maalannut kokonaisia sarjoja. Esimerkkinä Kempas mainitsee sarjan
Otosta, kansanmiehestä ja armoitetusta tarinankertojasta.
- Otto oli kotoisin Koivistolta. Hänellä ei ollut puhelinta, joten hän kävi
meiltä soittamassa. Samalla Otto kertoi juttuja Karjalasta. Ensimmäisen
muotokuvan tein Otosta, ja siitä lähti muotokuvamaalaus alkuun.
Kempaksen taidetta on hänen mukaansa viety paljon ulkomaille. Sakari Salminen
oli ensimmäinen nokialainen kenestä hän teki muotokuvan. Sen jälkeen Nokia toimi
yhtenä viejänä neuvotteluvierailuja tehdessään.
Vuoden 2006 EU:n puheenjohtajuuden yhteydessä ollut Kempaksen näyttely kiersi
eri maissa. Hän kertoo olleensa itse mukana Singaporen avajaisissa. Vastaavia
kulttuuritapahtumia on kertynyt vuosien mittaan runsaasti, kun on tehty
ponnisteluja viennin edistämiseksi.
- Minulla on ollut yli 250 näyttelyä, joista puolet on pidetty kotimaassa
esimerkiksi Helsingissä Galleria Duetossa, laskeskelee Kempas.
Kivilitografia
Kempas on verestänyt vanhan taitonsa ja tehnyt litografitöitä. Vuonna 1442
perustettu Rauma viettää tänä vuonna 570-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi taiteilija
on tehnyt teoksen Merestä syntynyt Rauma 570 vuotta.
- Löysin vanhan Raumasta tekemäni kivilitografin. Yhdistämällä siihen akvarelli
saadaan kuva missä vanha Rauman kaupunki nousee merestä. Tästä otetaan 57
vedosta, joihin kuvan tilaajat voivat lisätä henkilökohtaisen kohteensa.
Kivilitografissa jokainen väri vedostetaan erikseen. Tämä työ tehdään Helsingin
Kivipainossa, missä on Amerikassa koulutettuja vedostajia, jotka ovat kaikki
itsekin ammattitaitoisia taiteilijoita.
Kullervo Huppunen