Lippukulkue etenee Harjavallan kirkolta kohti hautausmaan sankarihautoja.
Elisenvaaran pommitus puhutti Harjavallan Räisälä-juhlassa
Räisäläisten Säätiön hallituksen pj. Juhani Huppunen käsitteli sekä erilaisten tietojen katoamista että juhlien tulevaisuutta. Hän totesi, että aivan lähivuosina ollaan juhlien suhteen muutoksen edessä.
- Järjestävät paikkakunnat ovat pudonneet kuudestatoista kuuteen, ja sama suuntaus jatkuu. Myös järjestämisestä vastanneiden seurojen voimat hupenevat ja rivit harvenevat. Säätiössä on kuitenkin tehty päätös, että juhlien järjestäminen turvataan tavalla tai toisella niin kauan kuin kiinnostusta riittää, rohkaisi Juhani Huppunen läsnä olleita.
Hän kiinnitti huomiota tiedon ja perinteen siirtämiseen nuoremmille sukupolville. Historia- kyläkirjat ovat täyttäneet tarpeen kohtalaisen hyvin yleisellä tasolla, mutta yksilöitten kohdalla perhettä ja sukua koskevaa tietoa katoaa.
- Kotiseudun menetys on koettu niin raskaana, että siitä ei ole saanut tai pystytty puhumaan. Monet ovat nyt todenneet, etteivät tiedä juuristaan juuri mitään, ei välttämättä edes isovanhempien synnyinpitäjää.
Toinen huolenaihe on Jalasjärven hautausmaalla oleva karjalaisten vainajien yhteismuistomerkki. Selvitystyössä on käynyt ilmi, että alueelle alun perin haudatuista yli 140 vainajasta suuri osa oli räisäläisiä. Tällä hetkellä ovat kuitenkin nimet pääosin kadoksissa. Ainoa tietolähde on vanha Räisäläisen numero vuodelta 1965, missä silloinen päätoimittaja Robert Rainio kertoo käynnistään Jalasjärven hautausmaalla. Suurin osa puuristeistä oli lahonnut. Niinpä tiedossa on alle 30 vainajan nimet. Tietoja yritetään selvittää, mikäli joistain luetteloista se vielä onnistuttaisiin tekemään.
Elisenvaaran pommitus
Toimittaja Erkki Rahkola ja ilmasotahistorian asiantuntija Tekniikan tohtori Carl-Fredrik
Geust kertoivat juhlapuheessaan viimeisimpiä tietoja Elisenvaaran murhenäytelmästä. He
totesivat, että 20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset
menettivät Viipurin ja ainakin 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa
siviilipommituksessa ilmatorjunnan täydellisen epäonnistumisen seurauksena.
- Minulle ovat paikalla olleet kuvailleet, että se oli täydellinen ihmislihamylly. Koneet tulivat niin alhaalla, että lentäjien kasvot pystyi tunnistamaan. He tiesivät aivan varmasti, että kyseessä oli siviilejä, pääasiassa naisia ja lapsia.
Geustin mukaan venäläinen kuvauskone kävi ottamassa tuhoista ja savuavista raunioista kuvan, mikä on syyskuussa myyntiin tulevassa kirjassa.
(Kirjasta lisää Ajankohtaista-sivulla)
Esityksensä päätteeksi Erkki Rahkola kertoi pommituksessa olleita haastateltuaan saaneensa mielikuvan, että nuo ihmiset ovat suuria sodan (ei sota-) sankareita.
Harjavallan hautausmaan sankarihaudalla puhui Maija Penttala.
Lue lisää Räisäläisen numerosta 3/2008 sivut 1 ja 2