Säkylän koulukeskuksen juhlasalin pääjuhlaan kerääntyi noin 350 henkeä
60. Räisälä-juhla Säkylässä
Perinteinen heinäkuun ensimmäinen viikonloppu kokosi jälleen räisäläisiä pitäjäjuhlaan. Räisäläisten Säätiö oli kutsunut veteraaneja juhlavieraiksi 60. Räisälä-juhlan kunniaksi. Säkylän koulukeskuksessa pidettyyn pääjuhlaan saapuikin useita kymmeniä tammenlehvän rintamatunnuksena saanutta veteraania.
Juhlapuhujaksi saapunut Karjalan Liiton toiminnanjohtaja, teologian tohtori Hannu
Kilpeläinen luovutti Räisäläisten Säätiön hallituksen puheenjohtajalle Juhani Huppuselle
Karjalan Liiton myöntämän kultaisen ansiomerkin. Vakiintuneesta tavasta poikennut
luovutusajankohta oli Kilpeläisen mukaan tarkoin suunniteltu ja salattu yllätys.
Pääjuhlan juhlapuheessa Karjalan Liiton toiminnanjohtaja, teologian tohtori Hannu
Kilpeläinen painotti karjalaisen kulttuurin olevan hellimmin vaalittu suomalainen kulttuuri.
- Agrigola, Lönnroot ja Sibelius toivat Karjalan suomalaisten tietoisuuteen ja
identiteetin rakennuspohjaksi. Niinpä Karjalan Liitossa on tällä kertaa 3-vuotiskauden
teemaksi otettukin karelianismi, totesi Kilpeläinen.
Jäsenkehitys Karjalan Liitossa osoittaa Kilpeläisen mukaan selvää nousua suku-,
pitäjä- ym. seuroissa.
- Olette selvästi jättäneet jälkeläisillenne perintönä ylpeyden räisäläisyyteen ja
karjalasiin juuriin. Karjalan Liitossa me haluamme tukea teitä. Keskeisimpiä tavoitteitamme
on edelleen Karjala-kysymyksen ratkaiseminen, kertoi Kilpeläinen.
Kilpeläisen mukaan tulevaisuudessa ollaan luomassa Eurooppaa, missä rajojen merkitys
vähenee. Toisaalta päättäjille Euroopassa on sanottu, että Karjala-kysymys on tuotava
esille.
Kokemäellä aloitettiin
Ensimmäiset Räisälä-juhlat pidettiin vuonna 1946 Kokemäellä. Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Heino P. Paavilainen kertoi, ettei silloin uskottu juhlien tulevaisuuteen.- Silloin ei kukaan ajatellut, että vuonna 2005 kokoontuu edelleen salintäyteinen yleisö viettämään pitäjäjuhliamme. Pikemminkin mietittiin, että mahtaako seuraavana vuonna tulla sen verran yleisöä, että juhlat kannattaa järjestää. Näemme miten jatkuvuus kertoo selkeää kieltään pitäjäjuhlien tärkeydestä.
Juhani Huppunen totesi saman minkä juhlapaikkana toimineen koulukeskuksen aulaan koottu kuvanäyttelykin paljasti.
- Varhaisemmassa vaiheessa juhlat vetivät joinakin kesinä pitkälle toista tuhatta henkeä. Kaikki eivät mahtuneet saliin vaan avuksi otettiin ulkoilmatilat tai kouluissa luokkahuoneet. Viime aikoina pääjuhlaan on saapunut vuosittain muutama sata räisäläistä nauttimaan haastamisesta ja ohjelmasta.
Säkylän Naisvoimistelijoiden ryhmä esitti Suomi-polkan
Räisälän kirkko ja Räisälämuseo
Juhlissa muistutettiin myös arkipäivän murheista ja tavoitteista. Juhani Huppunen totesi, että Räisälässä olevasta siviilihautausmaasta on suojelusopimus, mutta vasta valtiovaltojen välinen sopimus takaisi pysyvyyden. Hän samoin kuin Heino P. Paavilainenkin surivat Räisälän kirkon kohtaloa.- Kirkon kunto huononee koko ajan, koska rännit ja kattoluukku on viety johonkin tärkeämpään kohteeseen. Opetusministeriö sen paremmin kuin kirkkohallituskaan eivät näe mahdolliseksi myöntää apurahoja sellaisten kohteiden kunnostamiseen, mitkä tuhotaan saman tien, kertoi Paavilainen saamistaan vastauksista.
Kunniapuheenjohtaja kunnallisneuvos Arvi Naukkarinen muistutti olleensa viime aikoina huutavan ääni, mikä kehottaa kokoamaan arkistot ja muut aineistot Kokemäelle aikaansaatuun Räisälämuseoon.
- Etenkin lopettaneiden seurojen pöytäkirjat ja muu kirjallinen aineisto tulee huolehtia talteen. Muuten käy kuten lipulle, minkä päätimme tuoda museoon. Sitä vaan ei enää löytynytkään mistään, valaisi Naukkarinen.
Huomionosoituksia
Säätiön hallitus luovutti pääjuhlassa kunniakirjan entiselle valtuuskunnan puheenjohtajalle, kunnallisneuvos Arvi Naukkariselle, joka on kutsuttu aikaisemmin kunniapuheenjohtajaksi ja entiselle hallituksen puheenjohtajalle ja todella pitkäaikaiselle Räisäläisen päätoimittajalle, koulunjohtaja Juhani Kaatoselle, joka kutsuttiin nyt kunniajäseneksi.Samalla muistettiin pitkään Säätiön hallituksessa ja sen sihteerinä toiminutta Oiva Suutaria rentoutumiseen tarkoitetulla lahjalla.
Karjalan liiton myöntämät neljä pronssista ansiomerkkiä saivat Säätiön rahastonhoitaja Satu Suutari, Räisäläisen päätoimittaja Kullervo Huppunen, hallituksen vpj. Pentti Laukkanen ja hallituksen jäsen Kimmo Rouhiainen
Kertokaa tarinoitanne
Kahden päivän ohjelmissa oli aikansa sekä vakaville että iloisille asioille. Räisälässä syntyneen Martin ja Liisa Pelkosen musiikillisesti taitavat pojat Jussi ja Mikko olivat mukana useissa ohjelmaosuuksissa, pianon ääressä, puheissa ja laulussa.Sankarihaudalla ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä pitämässään mieliä liikuttaneessa puheessaan Jussi totesi haudoissa lepäävistä olevan joko omakohtaisia muistoja tai kerrottuja.
- Meidän sodan jälkeen syntyneiden puolesta vetoan vanhempaan sukupolveen. Kertokaa meille tarinoitanne, vaikkemme näyttäisi kiinnostuneilta. Pakottakaa meidät muistamaan tapahtuneita. Vain siten muistot pysyvät elävinä, vetosi Jussi.
Mikko ja Jussi Pelkonen viihdyttivät useaan otteeseen yleisöä. Tamperelaisen
säveltäjän ja sanoittajan Toivo Edvard Honkosen useista karjalaisaiheisista lauluista
kuultiin nyt ensimmäistä kertaa Räisälä-juhlilla mm. jenkka Räisälän muistoissa. Mikko
lauloi Jussin säestäessä pianolla.
Kullervo Huppunen
Lue lisää Räisäläinen 03/05 lehdestä.