Särkisalon pojasta Köyliön Lalli

kaatonen
Juhani Kaatonen pitämässä juhlapuhetta Köyliön Karjalaseuran 60-vuotisjuhlassa.

Sunnuntaina 3. heinäkuuta 2005 vietettiin Säkylässä 60. Räisälä-juhlaa. Pääjuhlasta kesken kaiken hiljaisesti poistui koulunjohtaja Juhani Kaatonen. Hän oli saanut kutsun osallistua Köyliö-seuran järjestämään Köyliö-päivän juhlaan, jota vietettiin aivan samaan aikaan. Siinä juhlassa annettiin kahdelle köyliöläiselle kulttuuri- ja järjestötyön veteraanille merkittävä tunnustus - arvonimet Köyliön Lalli ja Köyliön Kerttu.
Arvonimen, vuoden 2005 Köyliön Lalli, sai tuossa juhlassa koulunjohtaja Juhani Kaatonen, jonka me räisäläiset muistamme Särkisalosta Korpelanmäen poikana. Tunnemme Juhani Kaatosen Räisäläisen monikymmenvuotisena päätoimittajana. Koska tieto tällaisesta tunnustuksesta on näkynyt rajoitetusti vain eteläisen Satakunnan alueella, niin oman lehtemme lukijoille kautta Suomen halutaan kertoa tästä merkittävästä arvonimen antamisesta. Vuoden 2005 Köyliön Kerttu arvonimen sai syntyisinkin köyliöläinen emäntä Vappu Hemmi.
Köyliö-seuran puheenjohtaja Hannu Orpo totesi, että Köyliö-seuran hallitus painottaa arvonimien saajien valinnassa pitkäaikaista kotiseutu- ja kulttuurityötä Köyliön ja köyliöläisten hyväksi. Nuo arvonimet on jaettu ensimmäisen kerran viime vuonna. Jakamisessa oli tarkoitus pitää välivuosi, mutta sopivia ehdokkaita oli niin paljon, että tunnustukset päätettiin jakaa.

Puheenjohtaja Hannu Orpo luonnehti vuoden 2005 Köyliön Kertuksi valittua 92-vuotiasta Vappu Hemmiä isänmaalliseksi, sinivalkoiseksi emännäksi, joka oli mm. talvisodan aikana ilmavalvontalottana. Pryhtin tilan emännyyden ohessa hän toimi menestyksekkäästi erilaisissa yleishyödyllisissä yhdistyksissä.
Hallituksen jäsen Alpo Heino totesi vuoden 2005 Köyliön Lalliksi valitun Juhani Kaatosen olevan nimenomaan sellainen kulttuuripersoona, joka täyttää ne vaatimukset, jotka Köyliö-seura on valinnalle asettanut. Tähän kirjoitukseen mahdutetaan vain osia hänen monitahoisesta toiminnastaan. Köyliön kunnanvaltuutettuna hän on ollut useita valtuustokausia sekä mm. kuntasuunnittelutoimikunnassa ja aktiivisesti ystävyyskuntatoiminnassa. Köyliö-seuran toiminnassa hän on vaikuttanut Köyliist-kirjasarjan syntyyn. Hän on melkein 50-vuotiaan Köyliön Mieskuoron perustajajäsen ja työ yli 30 vuotta sen johtajana kertoo hartaasta kiinnostuksesta musiikkiin. Lallin tavoin Juhani Kaatonen osaa myös metsästää ja kalastaa. Eräässä puheessaan vuoden 2005 Köyliön Lalli on sanonut alkuperäistä Lallia heimopäälliköksi ja oman aikansa vapaustaistelijaksi.
Juhani Kaatonen on elänyt suurimman osan elämästään Köyliössä, mutta Alpo Heino päättelee aivan oikein, että hänen sydämensä on kuitenkin Karjalassa. Tästä kertovat hänen toimensa synnyinpitäjänsä Räisälän ja karjalaisuuden hyväksi aina Karjalan Liiton hallitusta myöten. Pitäjälehtemme päätoimittajuus jo kertoo kirjallisesta työstä, johon liitettäköön hänen toimittamansa "Muistojen Räisälä, kuvia kotiseudusta" sekä Räisälän historian 3. painoksen jatko-osa.
Lukija saattaa ihmetellä, että unohdetaanko ihan kokonaan Vuoden 2005 Köyliön Lallin varsinainen elämäntyö Köyliössä - työ opettajana ja kasvattajana. Ei suinkaan! Siihen tarvittaisiin palstatilaa paljon enemmän. Saman kotikylän Särkisalon poikana ja pitkäaikaisena ystävänä haluan juuri tästä elämäntyöstä ilmaista suuren arvostukseni Vuoden 2005 Köyliön Lallille - Juhanille.
Esko Ahola , Turku
Takaisin syyskuun lehteen