Kuntoutusta myös evakuointitehtäviin osallistuneille miehille

Kuntoutukseen oikeutettujen piiri laajenee niin, että lain piiriin tulevat myös karjan evakuointitehtäviin sotatoimi alueella osallistuneet miehet (Laki 1039/97 ja 984/2004).
Näihin tehtäviin osallistuneet naiset ovat saaneet hakemuksestaan rintamapalvelustunnuksen jo parikymmentä vuotta sitten. Miesten vastaavaa oikeus on hylätty vaikka heistä monet saivat karjankuljetuksen jälkeen kutsun tulla takaisin elo-syyskuun ajaksi kotiseudulleen sadonkorjuu tehtäviin. Omalta osaltaan näiden nuorukaisten työpanos sotatoimialueella auttoi siihen, että alueelta saatiin melkein kaikki leipävilja korjatuksi ja tuotua Suomen puolelle helpottamaan pahenevaa elintarvikepulaa. - Tällaista se tasa-arvo on Suomessa vielä näinä vuosikymmeninä.
Asiasta ovat eräät heimoveljemme valittaneet EU-tasa-arvo " komissaarille" saakka. Sieltä on tullut vastaus, että asia on Suomen sisäinen, ei kuulu heille.
Kuntoutus oikeutta voivat hakea karjan evakuointitehtäviin osallistuneet Valtiokonttorista saatavalla hakemuslomakkeella. Hakemus on toimitettava Valtiokonttoriin 31.12.2006 mennessä. Hakemuslomakkeita voi pyytää osoitteella: Valtiokonttori, Vakuutus, Sotilasvamma ja veteraaniasiat. PL60. 00054 Valtiokonttori. Puhelimellakin voi kaavakkeita tilata ja asiaa tiedustella numerosta (09) 77258308.
Valitettavasti asiasta tiedottaminen on ollut kovin vähäistä. Allekirjoittaneen kautta ainakin kymmenen heimoveljeä on asiasta saanut tiedon. Toivon että kaikki, jotka ovat hakemuksen tekemiseen oikeutettuja, saisivat tiedon asiasta. Ilmoitellaan tästä asiasta kohtaloveljille. Ehkä näin saadaan vähän hyvitystä sille vääryydelle miten tasa-arvolaki on meitä sortanut.
Erkki Pärssinen
tarvittaessa yhteys puh. (03) 513 5150

karjank Karja ajettiin maanteitse sotaa pakoon. Humalaisten tytöt Rauha Puukka ja Kerttu Ravantti aloittavat lehmineen evakkotaivalta. (Kuva Säätiön cd:ltä)

Viljankorjuutöissä Jurkkalan kolhoosissa 1944

Kuntoutushakemuksia liikkeelle

Sotatoimien hiljennyttyä torjuntavoiton jälkeen kesällä 1944 Vuosalmen sillanpäässä ja Kiviniemen - Taipaleen suunnalla, alettiin koota työkykyistä väestöä viljankorjuutöihin Räisälään. Sinne kelpuutettiin rippikouluikäiset pojat ja tytötkin. Elokuun 4. päivänä Peräseinäjoen nimismies Armas Granströmin kirjoittamilla henkilöllisyystodistuksilla pääsimme sotatoimialueelle. Todistukset täytyi leimauttaa Hiitolassa ISK 1127 toimistossa, ja sen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa Räisälän Tiuriin, Joenpuolelle Jurkkalaan. Jurkkalasta tuli asuinpaikka 20 Joenpuolen asukkaalle 6 viikon ajaksi. Tuota työyhteisöä kutsuttiin keskuudessamme Jurkkalan kolhoosiksi. Olimme siellä armeijan muonituksessa. Työt kolhoosissa tehtiin niin, että miehet niittivät viljaa viikatteilla jo aamusta alkaen kasteen häivyttyä. Se kasattiin haravoimalla lyhteiksi, ja naiset sitoivat ne. Lyhteet mätettiin suoraan kärryille ja vietiin puitavaksi. Meidän puimakone oli siinä Karilaisen Siviän talon kohdalla aivan Pukin tien varressa. Kun päivän puintimäärä oli selvillä, ilmoitettiin se välittömästi puhelimella Räisälän esikuntaan. Armeijan kuorma-auto keräsi viljat ja vei ne pois. Työt aloitettiin rukiin niitolla aivan siinä Jurkkalan puutarhan vieressä, ja niittämistä jatkettiin aina sieltä, missä oli valmista viljaa niitettäväksi.
Räisälässä oli silloin useita samanlaisia kolhooseja jotka saivat korjattua Räisälän historian mukaan (sivu 611) 1 609 000 kiloa leipäviljaa. Se oli tuiki tarpeellista silloisessa elintarvikehuollon tilanteessa.

- - -

Välirauha - kolmas evakkoreisu
Välirauha syyskuun 19. päivänä lopetti sitten Jurkkalan kolhoosin ja meillä oli kolme vuorokautta aikaa siirtyä uuden rajan taakse. Lähdimme Jurkkalasta ajelemaan aamulla. Kun matka taittui hitaasti raskailla kuormilla hevosilla ajaen, niin jo Kynsjärven ojalla muistan olleen ensimmäisen evästauon. Tarjolla oli näkkileipää ja päälle vähän margariinia. 19. päivän taival päättyi Sairalan asemalle 40 kilometrin ajon jälkeen. Yön jouduimme viettämään vetoisessa saunassa, ja se yö oli minulle tuskainen ja uneton. Veto aiheutti nielurisaperäisen niveltulehduksen, joka levisi myös polviniveliin, joten en päässyt aamulla kävelemään.

Lue lisää Räisäläinen 02/05 lehdestä.

Takaisin kesäkuun lehteen