Räisälässä on kasvanut myöskin yhteiskunnallisesti ja poliittisesti valveutuneita henkilöitä, mitä osoittaa se, että pitäjästämme on ollut edustajia myöskin valtiopäivillä. Ensimmäisenä räisäläisenä valittiin valtiopäiville talollinen Martti Kiuru talonpoikaissäädyn edustajana, vuosina 1863-64. Näillä valtiopäivillä säädettiin mm asetus maalaiskuntien kunnallishallinnosta, jolla asetuksella laskettiin perusta kunnalliselle itsehallinnolle.

Fil.kand. Peter Theodor Schwindt valittiin Käkisalmen kaupungin edustajana vuoden 1890 valtiopäiville. Hän syntyi Räisälässä Putorian hovissa 13.10.1851. Hän edusti porvarissäätyä. Lisäksi hän toimi mm Viipurin läänin vt. kansakouluntarkastajana vuosina 18855-65, apulaiskielenkääntäjänä senaatissa, kirkolliskokouksen jäsenenä 1886 sekä ylioppilaskunnan erilaisissa tehtävissä. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1892.

Vanhasuomalaisen puolueen edustajana oli valtiopäivillä Räisälästä kauppaneuvos Juho Lallukka.

Sitten maanviljelijä Pekka Tonteri valittiin vuonna 1919 eduskuntavaaleissa Edla Lyytisen varamieheksi. Lyytisen kuoltua joutui Tonteri ottamaan osaa eduskuntatyöhön sosiaalidemokraattisen puolueen edustajana vuosien 1919-21 valtiopäivillä. Näiden valtiopäivien tärkeimmistä asioista mainittakoon maamme uuden tasavaltaisen hallitusmuodon laatiminen, ensimmäisen tasavallan presidentin valitseminen ja Tarton rauhansopimuksen hyväksyminen. Erikoisesti Tonteri muisteli kapinaan osanotosta tuomittujen punaisten vankien armahduslakien käsittelyä ja ns. tynkäeduskunnan hyväksymien maareformilakien eräiden pykälien uusimista. Tonteri osallistui tunnollisesti eduskuntatyöhön, jonka lomassa hän viljeli tilaansa sekä ajoi rahtia. Kaikissa toiminnoissaan hän oli rauhallinen ja sovitteleva luonne, saaden näin ollen osakseen työväestön sekä torpparien luottamuksen. Nuorempana Tonteri suoritti mm. Elisenvaaran maanviljelyskoulun.

Kansanopistonjohtaja maisteri Väinö Kaasalainen valittiin eduskuntaan vuoden 1933 eduskuntavaaleissa maalaisliiton vaaliliitosta sekä uudelleen vuonna 1936. Seuraavissa vaaleissa hän kieltäytyi ehdokkuudesta. Talousvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan jäsenenä hän joutui osallistumaan hyvin monien laajakantoisten hallituksen esitysten tai yksityisten edustajien tekemien aloitteiden käsittelyyn.

Talonpoikaiskodissa kasvaneena ja maaseudun kansansivistystyöntekijänä ja opettajana Kaasalainen omasi laajan tuntemuksen maaseudun aineellisen sekä henkisen elämän tarpeista. Niinpä hän eduskunnassakin teki useita laki- ja raha-asiainaloitetta. Räisälää koskevista aloitteita mainittakoon mm Vuoksen laskua sekä Kyläpaakkolan-Myllypellon rautatien rakentamista koskevat aloitteet. Monista uusimisista huolimatta eivät nämä aloitteet johtaneet tuloksiin. Vielä maisteri Kaasalainen kutsuttiin vuonna 1944 Linkomiehen hallituksen jäseneksi, jossa hänen tehtäviinsä kuuluivat rakennus- ja työvoima-asiat.

Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että maisteri Kaasalaisen veli Nestori Kaasalainen on toiminut pitkät ajat kansanedustajana sekä hallituksen jäsenenä. Hänet on kuitenkin valittu vasta sotien jälkeen, joten lähempi esittely ei liene tässä yhteydessä tarpeellinen.

Tulkoon vielä mainituksi, että maanviljelijä Tuomas Hynninen Särkisalosta valittiin vuoden 1925 vaaleissa presidentin valitsijamieheksi. Näin ollen voimme todeta, että peräti viisi räisäläistä miestä on ollut edustettuna valtiopäivillämme. Ei liene aivan pieni ja väheksyttävä se panos, minkä he ovat aikoinaan tuoneet pitäjämmekin kehitykseen. Olihan heillä tietoa, taitoa ja kokemusta, jota voitiin käyttää oman pitäjämme hyväksi. Voimme vain olla ylpeitä siitä, että näin on ollut. Näidenkin miesten ansiosta on Räisälän nimi pysyvästi piirretty maamme historian lehdille.

Tämä teksti on tiivistelmä v.1973 Karjala-lehden julkaisemasta Räisälä liitteen kirjoituksesta.
Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Pentti Matikka.