Arkoelogia ja Theodor Schwindt
Eräältä rahtimieheltä kysyttiin toistasataa vuotta sitten että minkä nimistä herrasväkeä teillä siellä Räisälässä on.
Rahtimies luetteli silloisia silmäätekeviä: Vintti, Tarkki, Assentelffi, Litinski ja Hoppentorffi (Schwindt, Starck, van Assendelft, Letinski ja Hoppendorf)

Rahtiehen mainitsema Vintti eli Schwindt oli kansatieteilijä ja arkeologi sekä innokas kansallisuusaatteen ja suomalaisuuden kannattaja.
Petter Theodor Schwindt syntyi Räisälän kirkkoherran poikana Käkisalmen kihlakunnassa 13.10.1851. Henkilönä hänen kerrotaan olleen sympaattinen, vaatimaton, ja mutkaton ihminen, ei välittänyt muodollisuuksista, hän oli vakaa, kohtelias, aina valmis auttamaan.
Aloittaessaan opintonsa yliopistossa vuonna 1869 Schwindt suunnitteli insinöörin ja mekaanikon uraa, mutta vuonna 1877, toimittuaan vuosikausia aktiivisesti ylioppilaskunnassa, hän ennakoivasti hahmottaa monipuolista uraansa:
- Syntyneekö minusta opettaja, vai historioitsija, vai kansantutkija, vai luonnontutkija, taikka tiedemies eli joku asioitsija taikka ei mitään, se on vielä hämärässä, pääasia on, että syntyy mies, josta on hyötyä.

Theodor Schwindt väitteli tohtoriksi vuonna 1892. Hänet tunnetaan ennen kaikkea kansatieteellisen arkeologian uranuurtajana. Tämän "Suomen kansatieteen isäksi" nimetyn tutkijan julkaisutuotanto ulottuu vuodesta 1876 vuoteen 1922. Useat hänen kirjoittamistaan kirjoista ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat tänä päivänä bibliofiilien tavoitelluimpia harvinaisuuksia.
Paitsi Suomen kansatieteen isäksi häntä on nimitetty myös "Karjalan kruunaamattomaksi kuninkaaksi" lähinnä ansioistaan kotiseututyön alkuunpanijana Suomessa.

On vaikea mainita viime vuosisadan vaihteen isänmaallisaatteellisista yhdistyksistä ja hankkeista yhtäkään, johon Theodor Schwindt ei olisi osallistunut.

Vuosina 1894-1905 hän toimi valtiopäivämiehenä. Hän kuului myös vuonna 1901 perustettuun sortovuosien ajan kuuluisimpaan vastarintajärjestöön Kagaaliin.
- Mitä lienen ollutkaan, ennen kaikkea olen ollut, olen ja tulen olemaan kagaali, on hän todennut.
Hänen päätoimensa oli Kansallismuseossa, jonka intendenttinä hän sekä kartutti että luetteloi museon kansatieteellisiä kokoelmia.

Arkoelogisia kaivauksia Räisälässä

Karjalan kannas oli kivikauden tutkimuksessa tärkeä alue Suomelle ennen toista maailmansotaa. Ensimmäiset kaivaukset siellä teki arkeologi Theodor Schwindt vuonna 1892 ja hänen jälkeensä tulivat mm. Sakari Pälsi ja Julius Aulio.
Vuonna 1997 valmistunut Pirjo Uinon julkaisu Muinais-Karjala Arkeologisia tutkimuksia luettelee yli 70 löytöä ja löytöpaikkaa Räisälän alueelta. Hän toteaa, että lisäksi tiedetään Räisälän alueella olevan useissa paikoissa erilaisia tutkimattomia kiviröykkiöitä ja -latomuksia.

Vuosina 2004 ja 2005 Helsingin yliopiston arkeologian laitos, yhdessä venäläisten tutkijoiden kanssa teki kaivauksia entisten Räisälän ja Kaukolan pitäjien alueella, Laatokan länsirannan tuntumassa.
Kartoitetulla alueella tunnettujen kivikautisten asuinpaikkojen määrä on näiden inventointien myötä noussut seitsenkertaiseksi, 23:sta 140:een.

muistomerkki
Theodor Schwindtille Räisälään pystytetty muistomerkki.
Takaisin aloitussivulle