MARTTATYÖ RÄISÄLÄSSÄ

Sortovuosien aikana huomattiin, ettei Suomi nouse, elleivät sen kodit herää ja siksi perustettiin Helsingissä v. 1899 yhdistys "Sivistystä kodeille". Pian seurasi Viipuri esimerkkiä perustaen samannimisen järjestön, ja tämän jälkeen eri tahoilla perustettiin samantapaisia yhtymiä. Myöhemmin nimi muutettiin "Emäntäyhdistykseksi", ja viimeisen muodonvaihdoksen jälkeen siitä tuli "Marttayhdistys".

Räisälän marttayhdistys perustettiin v. 1914. Puheenjohtajaksi valittiin agronominrouva Laina Aho, sihteeriksi nimismiehenrouva Onerva Bergh ja rahastonhoitajaksi käsityönopettaja Ella Rakkola. Seuraavana vuonna oli jäsenmäärä 67. Palkattiin neuvoja 5 kuukaudeksi ja pidettiin useita puutarhaa ym. kursseja sekä perustettiin 10 puutarhaa. Keväisin joukolla valmistettiin virpovitsoja ja niitä sitten myymällä saatiin runsaasti rahaa yleishyödylliseen toimintaan.

Toiminta laajeni vähitellen. Perustettiin puutarhoja, pidettiin ruoanlaitto-, ompelu- ja puutarhakursseja. Alettiin myös pitää marttailtoja, joissa käsitöitä tehden, laulaen, keskustellen ja kahvia juoden ilta kului rattoisasti. Usein oli myös ohjelmaa, joten kaikin puolin virkistyneinä uutterat emännät näistä tilaisuuksista kotiutuivat. Silloin tällöin pantiin toimeen yleisöjuhlia. Niiden ohjelma oli aina vakavahenkistä ja arvokasta. Seurakunnan papisto oli alunperin auliisti työssä mukana ja osallistui monin tavoin ohjelmansuoritukseen.

V. 1926 liityttiin alaosastona Karjalan Kannaksen Marttapiiriliittoon, joka vuorostaan oli Suomalaisen Marttaliiton alainen. Niihin aikoihin valittiin Räisälän marttayhdistyksen sihteeriksi tarmokas, aloite- ja toimintakykyinen opettaja Aino Ponkamo. Jonkin aikaa hän oli puheenjohtajanakin.

Vuosien kuluessa toiminta monipuolistui. Hankittiin maapalsta, jossa kasvatettiin taimia sekä vihanneksia myyntiä varten. Talvisaikaan pidettiin ennen mainitunlaisten kurssien lisäksi kodinhoito-, kankaankudonta-, ompelu-, "vanhasta uutta", koneompelu- ja monia muita lyhyitä tai pitempiaikaisia kursseja. HankkimilIaan varoilla martat ostivat yhteiseen käyttöön erilaisia välineitä, kuten kangaspuita, pellavaloukkuja, mankeleita, tuholaisruiskuja, mehumyllyjä sekä kahvi- ja pitokalustoja, joista oli hyötyä aina koko kyläkunnalle. Vuonna 1938 tuli marttaneuvojaksi pitäjään Hilja Ukkonen, joka uutterana kierteli marttojen kodeissa ohjaillen tuvassa ja pihamaalla. Ja vähitellen muuttuivat kodit ja niiden ympäristö kauniimmaksi ja elämä kävi entistä viihtyisämmäksi.

Räisälän maamiesseuran maatalousnäyttely 1939 oli samalla myös marttatyön suurkatselmus. Kaikki pitäjän yhdistykset osallistuivat siihen. Marttojen näyttelyssä oli puutarhaosasto vihanneksineen, juurikasveineen, marjoineen ja hedelmineen, oli osasto monenlaisille kala-, liha-, marja-, hedelmä- ym. säilykkeille, oli leivonnaisia arki- ja juhlakäyttöä varten, oli pikkulapsi ensi vuoteineen ja vaatteineen, jopa kastepöytineen, kunnan talossa oli käsityönäyttely, samoin hää-, hautajais-, joulu-, pääsiäis- ym. juhlapöytien näyttely.

Ensimmäisten kotiin palanneiden siviili-ihmisten joukossa elokuussa 1941 oli myös marttoja. Niinpä oli heitä jo siivousryhmissä. Piiriliiton toimesta perustettiin Kirkonkylään " Marttamaja", jonka emäntänä hääri Myllypellon martoissa innolla toiminut Iida Haikonen. "Marttamaja" oli sekä kotiin palaaville että muille paikkakunnalla liikkuville suureen tarpeeseen.

Huhtikuun 9 päivänä 1942 oli kirkolla ensimmäinen Räisälän marttojen yhteistoimikunnan kokous. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin silloin Siiri Jääskeläinen, varapuheenjohtajaksi Iida Valkama ja sihteeriksi sekä rahastonhoitajaksi Hilja Ukkonen. Yhteistoimikunnan muodostivat kyläyhdistysten puheenjohtajat. Samana vuonna oli Räisälässä marttojen emäntäpäivät, jossa oli marttoja ympäri Karjalaa.

V. 1943 lakkautettiin Marttayhdistyspiiri ja sijaan tuli Räisälän marttayhdistys, johon entiset yhdistykset liittyivät kerhoina. Vuosikokouksessa 1944 valittiin puheenjohtajaksi Elin Thorvall, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Hilja Ukkonen ja johtokunnan muiksi jäseniksi Milka Helasvuo, Siiri Jääskeläinen, Iida Valkama, Anni Haikonen ja Alma Karilainen sekä varalle Anni Koponen ja Helvi Paavilainen.

Yhdistyksen alaisina toimivat eri kylien marttakerhot. Särkisalon marttakerho perustettiin 1922. Puheenjohtajana toimi alusta alkaen opettaja Sanni Ahola. Ensimmäisessä johtokunnassa olivat Katri Hynninen, Anni Kekki, Liisa Tiira, Hilda Poikselkä, Anni Kuronen ja Maria Mustonen.

Myllypellon kerho on perustettu 1925. Puheenjohtajana toimi Helena Kuismin, sihteerinä Iida Haikonen sekä johtokunnan muina jäseninä Aino Muli, Aino Kuvaja, Katri Saarinen, Helmi Haikonen ja Elna Väkkärä. Kerholla oli maamiesseuran kanssa yhteinen talo "Pirtti". Jäseniä oli 30-40, viime loppuaikoina satakunta. Viimeiset 10 vuotta toimi puheenjohtajana Eevi Kuisma.

Timoskalan kerho on perustettu 1922. Puheenjohtajana toimi kauan Hilma Sinkko, sitten Helvi Paavilainen, sihteerinä on koko ajan ollut Lydia Honkanen. Johtokunnan pitkäaikaisia jäseniä ovat olleet Maiju Japola, Eliisa Tiainen ja Lyyli Haikonen (Sinkko). Jäsenmäärä oli 30-40.

Tiurin kerho on perustettu 1928. Jäseniä oli noin 70. Puheenjohtajana on toiminut Aili Lallukka, sihteerinä Alma Karilainen ja rahastonhoitajana Tyyne Ohvo. Uskollisimpiin marttoihin ovat kuuluneet sisarukset Liisa Ohvo ja Katri Karonen.

Unnunkosken kerho on perustettu 1930. Puheenjohtajana toimi Anni Haikonen, varapuheenjohtajana Naimi Vilppula, sihteerinä Lyyli Suutari ja rahastonhoitajana Maria Naukkarinen sekä johtokunnan muina jäseninä Hilda Lankinen, Hanna Javanainen, Hanna Pulli, Anni Boehm ja Saimi Kähkönen. Pitkäaikainen sihteeri Olga Kohonen piti tarkkaa, kuvitettua päiväkirjaa toiminnasta.

Kivipellon Marttakerho perustettiin n. 1931, valitettavasti arkisto tiedot puuttuvat.

Alhotojan kerho on perustettu 1935. Puheenjohtajana toimi Esteri Pusa, sihteerinä Mirjami Kesonen ja johtokunnan muina jäseninä Olga Heikkonen, Anni Koponen ja Esteri Tuomi.

V. 1945 Jalasjärvellä pidetyssä vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Anni Haikonen ja varapuheenjohtajaksi Milka Helasvuo sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Hilja Ukkonen. Toimintaa jatkettiin nyt toisin muodoin. Puutetta kärsivien siirtolaisten auttaminen, huoltotyö, oli tärkeintä. Vointinsa mukaan martat yrittivät ja parastaan koettivat, mutta tarvitsevia oli paljon ja auttamismahdollisuuksia aivan liian vähän.

MARTTATYÖ UUSISSA OLOISSA

Sotavuosien myllerrysten jälkeen on Marttatyö jatkunut uusissa oloissa eri puolilla Satakuntaa. Räisälässä perustetuista 8:sta marttakerhosta ainakin seitsemän jatkoi työtään kotien ja perheiden hyväksi uusien haasteiden innoittamina.

• Särkisalon Marttakerho jatkoi Eurassa ja Säkylässä toimintaansa kahtena eri yhdistyksenä.
• Myllypellon Martat toimivat Raumalla ja Hinnerjoella.
• Timoskalan Marttakerho jatkoi perinteitä Paneliassa.
• Tiurin Marttakerhon työ jatkui Voitoisissa.
• Unnunkosken Martat toimivat vuosikymmeniä Honkilahdella.
• Alhotojan Marttakerho jatkoi toimintaansa Köyliössä.
• Kivipellon Marttakerho jatkoi toimintaansa Kokemäen Tuomaalassa

Räisälän Marttayhdistys

Ensimmäinen tallessa oleva pöytäkirja on päivätty 6.11.1944 Jalasjärvellä Räisälän ja Kirvun Marttayhdistysten yhteisestä kokouksesta, jossa oli 30 marttaa ja konsulentti Haltia Karjalan Marttapiiriliitosta. Sihteerinä on ollut kotitalousneuvoja Hilja Ukkonen. Kokouksessa on luettu edellisen kokouksen pöytäkirja, joten toimintaa on ollut jo ennemminkin täällä evakossa ollessa. Pöytäkirjoja on myös vuoden 1945 kokouksista, jotka on pidetty Jalasjärvellä Räisälän Marttamajassa.

Seuraava on 3.5.1945 Räisälän Marttayhdistyksen pöytäkirja Eurasta, puheenjohtajana Anni Haikonen ja sihteerinä Hilja Ukkonen. Sitten kokous on pidetty Säkylässä 8.7.1945 puheenjohtajana Anni Haikonen ja sihteerinä Esteri Heinonen.

Jalasjärven pöytäkirjojen mukaan yhdistystoiminnan eheyttäminen, huoltotyö ja rintamamiesten kotiinpaluujuhlien järjestäminen olivat työssä esillä. Säkylässä oli päätetty Räisälän papiston pyynnöstä osallistua seurakuntajuhlien järjestelyyn Säkylässä.

Räisälän Marttayhdistyksen vuosikertomuksessa 1945 todetaan, että kotitalousneuuvoja Ukkosen toiminta-alueeseen kuuluivat 1.1.-14.4. Jalasjärven, Peräseinäjoen ja Kauhajoen kunnat ja 15.4.-31.12. Euran, Säkylän ja Köyliön kunnat. Palkkaavana järjestönä oli Karjalan Marttapiiriliitto. Vuonna 1947 on valittu Räisälän Marttayhdistyksen puheenjohtajaksi Aino Ohvo ja sihteeriksi Hellin Junkkari, jotka toimivat loppuun asti. Yhdistyksellä toimi jo silloin alakerhoja, Myllypellon, Tiurin, Tuomaalan, Panelian, Honkilahden ja Säkylän kerhot. Vuonna 1948 perustettiin myös kerhot Kokemäen Ylistaroon ja Euraan sekä ihan vuoden lopulla Harjavaltaan.

1950 on itsenäisiksi Marttayhdistyksiksi rekisteröity Räisälän Marttayhdistyksen seuraavat kerhot: Euran Marttakerho, Harjavallan Marttakerho, Köyliön Marttakerho, Tuomaalan Marttakerho Kokemäellä, Säkylän Marttakerho, Ylistaron Marttakerho Kokemäellä, Unnunkosken Marttakerho Honkilahdella, Voitoisten Marttakerho Köyliössä, Panelian Marttakerho Kiukaisissa ja Myllypellon Marttakerho Hinnerjoella.

28.1.1951 on päätetty pitää Räisälän Marttayhdistyksen lopettamisvuosikokous Harjavallan Musiikkimajalla ja samalla juhlat. Siihen oli aihetta, jatkoihan yhdistys eloaan kymmenenä yhdistyksenä. Marttatyötä Satakunnassa ei ollut ennen kuin karjalaiset sen sinne toivat.