Juho ja Maria Lallukka aikaansaivat Räisälän kansanopiston

Juho Lallukka syntyi 3. helmikuuta 1852 Räisälän pitäjän Humalaisten kylässä pienviljelijäperheen viidestä pojasta neljäntenä. Köyhän kodin poikana hän kävi paimenessa. Koulunkäyntiin ei ollut mahdollisuuksia. Luku-, kirjoitus- ja laskutaito oli hankittava muilla keinoin. Kouluopetuksesta osattomaksi jääminen tekikin hänestä innokkaan kansansivistystyön tukijan.
Juho aloitti uransa paimenpoikana mistä pääsi suutarin oppiin, jolloin kierrellessään tutustui tulevaan vaimoonsa, siirtyi sitten puotipojaksi, kauppakirjuriksi, maakauppiaaksi, porvariksi ja lopulta tukkukauppiaaksi Viipuriin.
Hän oli Käkisalmen ja myöhemmin Viipurin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä viimeiset elinvuotensa kansanedustaja.
Menestyvä liikemies osallistui innolla ajan kansallisiin rientoihin. Suomalaisuusmiehenä hän oli keskeisesti mukana kansan sivistystyössä, nuorisoseuran perustajana, Maaseututeatteriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja kotimaisen kirjallisuuden tukijana. Juho Lallukka oli mesenaatti eli taiteen ja taiteilijoidensuosija sekä taloudellinen tukija. Hänestä tehtiin viipurilaisen liikemiesseura Pamauksen aloitteesta kauppaneuvos 56-vuotiaana, vuonna 1908.

Myös Maria Lallukkaoli kotoisin Räisälän pitäjästä. Hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat siellä kestikievaritalon. Sen riihestä silloin kauppakirjurina toiminut Juho Lallukka kunnosti ensimmäisen oman kauppansa. Vuonna 1878 solmittu avioliitto jäi lapsettomaksi.

Sen jälkeen kun Juho Lallukka vuonna 1913 kuoli, Maria Lallukasta tuli tukkukaupan johtaja. Tehtävän hän hoiti taitavasti. Omaisuus karttui niin runsaaksi, että Maria katsoi vuonna 1919 parhaaksi muuttaa aikaisempaa keskinäistä testamenttia omalta osaltaan. Maria Lallukka lisäsi jälkisäädöksessä olleiden legaattien määrää parilla kymmenellä. Puolet omasta osuudestaan hän määräsi Viipurin kirjaston perustamiseen. Kaupungin osuus Alvar Aallon suunnitelman toteuttamisessa jäikin näin vain kolmasosaan.


Räisälän kansanopisto

Takaisin aloitussivulle

Lallukan Taiteilijakodin ovat lahjoittaneet
Juho ja Maria Lallukka
Helsingin Etu-Töölöön valmistui vuoden 1933 alussa uljas uudisrakennus Apollon kalliolle. Arkkitehti Gösta Juslénin suunnittelema puhdastyylinen funkistalo herätti huomiota jo ulkomuodollaan. Sen käyttötarkoitus oli määrätty Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908 allekirjoittamassa keskinäisessä testamentissa. Talosta piti tulla koti taiteen harrastajille.
Testamentti astui voimaan pidempään eläneen puolison - Marian - kuoltua vuonna 1923. Testamenttia 1900-luvun alussa laadittaessa sen tekijät tuskin aavistivat maamme tulevaisuuden muovautumista: itsenäisyyttä, vaurastumista ja yhteiskunnan kehitystä, toteutuvaa sosiaaliturvaa. Läheinen kosketus Viipurissa toimiviin taiteilijoihin ja heidän arkipäiväänsä vuosisadan alun Suo-messa oli antanut kuvan siitä, että luomiskyvyn ylläpito edellytti vapautumista asunto- ja ruoka-huolista.
Taiteenharjoittajille olisi tarpeen turvapaikka, missä saattoi häiriöttä keskittyä oman taiteenalansa ja lahjojensa kehittämiseen. Se loisi pohjan Suomen taiteen jatkuvalle nousulle.
Taiteilijakoti on siis työn ja aherruksen tyyssija. Lallukan taiteilijakoti ei ole vanhainkoti mutta taiteilijan iän karttuminen ei karkota häntä talosta.

taiteilijakoti