Räisälän kansakoulut


Kansanopetus oli ennen kansakoululaitoksen perustamista papiston ja seurakuntien huolena. Rippikoulun ja kiertokoulun ohella pidettiin Räisälässä myöskin ns. sunnuntaikoulua. Sunnuntaikoulun pidosta huolehti pitkät ajat varapastori Peter David Starck. Hän opetti koulussa myöskin neliäänistä virsi laulua ja kirkossa sitten näitä laulettiin. Mutta pian alettiin huomata kansakoulujen tarpeellisuus, ja ensimmäisen kerran kansakoulun perustamisesta keskusteltiin kuntakokouksessa syysk. 9. pnä 1869. Ja eri vaiheiden jälkeen asiat kehittyivät niin, että ensimmäinen kansakoulu Räisälään perustettiin kirkonkylään vuonna 1872. Koulu toimi vuokrahuoneissa Toivolassa 12 vuotta, jonka jälkeen rakennettiin tilava ja ajanmukainen koulutalo aivan kirkon viereen. Sitten alettiinkin kouluja perustaa entistä tiuhempaan. Ennen talvisotaa Räisälässä toiminnassa neljätoista kansakoulua:

Räisälän kansakoulut:
Kirkonkylä	1872
Unnunkoski	1890
Tiuri		1890
Särkisalo	1890
Siirlahti	1904
Makkola		1913
Myllypelto	1913
Alhotoja	1919
Humalainen	1919
Kivipelto	1922
Hytinlahti	1923
Timoskala	1927
Kynsijärvi	1927
Helisevä	1938


Kansakoulujen merkitys ei ollut yksin siinä, että saatiin varsinaista kouluopetusta, vaan koulut toiimivat hyvin usein nuorten kokoontumispaikkoina eri harrastuksineen, esim. opintokerho ja kuorotoiminta. Ja useimmat opettajat toimivat ohjaajina sekä kuorojen johtajina. Räisälässä oli joka koulupiirissä edellä mainittua toimintaa ja innostus hyvin suuri. Niinpä sitten äitienpäivä ym. juhlissa oman kylän kuoro lauloi sekä esitti muuta ohjelmaa näytelmistä alkaen. Tällaisella toiminnalla oli erittäin suuri merkitys nuorison kehitykselle ja se loi pohjaa yleiselle sivistykselle. Ansiot mitä suurimmassa määrin on annettava koulujen opettajille, jotka aikaansa ja vaivojaan säästämättä olivat toiminnassa mukana. Kaikki he toimivat vapaan kansansivistystyön hyväksi, antaen näin voimakkaan panoksensa pitäjän kehitykselle.

Jatkokoulutukseen ei Räisälässä ollut mahdollisuuksia, vaan sellaisten oli hakeuduttava joko Käkisalmeen tai Viipuriin opiskelemaan. Pitäjässä toimi kuitenkin kansanopisto, josta on lähemmin toisessa yhteydessä näillä sivuilla. Voimme todeta, että kansakoululaitos Räisälässä oli hyvällä tolalla ennen sotia. Koulumatkat eivät enää olleet kovin pitkiä eikä hankalia, samoin koulurakennukset olivat jo ajan tarpeita vastaavat sekä opettajakunta pätevää.

Kirkonkylän koulu

Kirkonkylän koulu perustettiin, niin kuin jo on tullut mainituksi, vuonna 1872. Koulu toimi aluksi vuokrahuoneissa Toivolassa 12 vuotta, minkä jälkeen rakennettiin tilava ja silloisissa oloissa ajanmukainen oma koulutalo aivan kirkon viereen. Koulu oli suunniteltu kahta opettajaa varten.

Kirkonkylän kasvaessa lisääntyi myöskin koulun oppilasmäärä, minkä takia kunnanvaltuusto helmikuun 1 päivänä 1923 tekemällään päätöksellä päätti laajentaa koulua perustamalla siihen kolmannen opettajan viran. Koulun lisähuoneiksi otettiin kunnan omistamasta Rauhalan rakennuksesta huoneet tämän opettajan asunnoksi sekä kouluhuoneet kahta luokkaa varten. Rakennukseen sijoitettiin yläkoulun toinen sekä alakoulun toinen luokka. Näiden lisäksi oli vuonna 1931 vuokrattava vielä Martti Karosen talosta huoneisto alakoulun ensimmäistä luokkaa varten.

Nämä tilapäiset järjestelyt eivät luonnollisestikaan aikaa myöten tyydyttäneet yhä kasvavaa lisätilojen tarvetta. Sen tähden päätettiin ryhtyä hankkimaan koululle uutta lisärakennusta. Koulurakennus, jonka oli piirtänyt arkkitehti Jalmari Lankinen, päätettiin rakennuttaa punaisesta tiilestä osaksi kolmikerroksiseksi. Työt oli tarkoitus aloittaa kesällä 1939, mutta kun kouluhallitus, joka oli määrännyt koulun normaalihinnaksi 319.000 markkaa, ei hyväksynyt urakkatarjousta, mikä nousi 785.000 markkaan, ei töitä ehditty aloittaa ennen talvisotaa.

Koulun opettajina ovat toimineet: Erik Kautto 1872-1890, Leonard Söderström 1890-1896, Emil Majala 1896-1938, Onni Pitkänen 1938-1940, Auvo Kivilaakso 1942-1944, Aino Maria Läheniemi, o.s. Streng, 1872-1890, Anna Eerikäinen 1890-1896, Eedla Kustaava Grönvall 1896-1898, Iida Komonen 1898-1899, Bertha Vilhelmiina Vainio, o.s. Hällfors, 1899-1901, Aino Ponkamo (Borg) 1901-1940, Hilma Jalava 1922-1938, Anni Pitkänen 1938-1940, Elna Väkkärä 1942, Aune Kivilaakso 1942-1944 ja Iris Kähäri 1942-1944.

Alakoulun opettajina ovat olleet: Toini Honkanen 1930, Hellin Talvenheimo 1931-1940, Jenny Paavilainen 1932-1935 sekä Maria Lamppu 1935-1940 ja 1942-1944.

Aino Läheniemi ja Erik Kautto joutuivat aikanaan käymään erikoislaatuista kamppailua vanhoillista elämänkatsomusta vastaan ja raivaamaan tietä uudenaikaisille kansansivistyspyrkimyksille. Useimmat heidän jälkeisensä opettajat, muutamia lyhytaikaisia lukuun ottamatta, ovat sitten niin ikään omalta kohdaltaan osallistuneet tarmokkaasti erilaisiin paikkakunnan rientoihin.

Leonard Söderström oli mukana paikkakunnan nuorison harrastuksissa ja perusti Räisälän torvisoittokunnan, jossa mm. professori Heikki Klemetti ylioppilaana ollessaan ja Räisälässä kesiä viettäessään on soitellut.

Emil Majalan työpäivä muodostui Räisälässä 42 vuoden mittaiseksi. Hän otti innolla osaa nuorisoseurat yöhön, erikoisesti kuoro- ja näytelmätoimintaan. Hän oli myös paikkakunnan parhaita ampujia. Kunnallisessa elämässä ja seurakuntatyössä oli hän niin ikään mukana, samoin osuuskauppatoiminnassa. Vuosikymmeniä hän toimi valtion tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan puheenjohtajana. Luonto oli antanut hänelle, vaikka hän olikin syntyisin hämäläinen, erikoisen huumorin lahjan, mitä hän osasi taitavasti käyttää. Aino Ponkamo (ent. Borg) toimi opettajana Kirkonkylän koulussa myöskin pitkän aikaa, 39 vuotta. Siihen aikaan sisältyi varsin monipuolinen ja antoisa elämäntyö. Monissa aatteellisissa ja erikoisesti naisten taloudellisissa harrastuksissa hän oli johtavana sieluna. Seuranäyttämöllä hänet nähtiin mitä moninaisimmissa osissa. Kaikkialla häntä tarvittiin ja kaikkialle hän kerkesi.

Hilma Jalava oli mukana kaikissa paikkakunnan aatteellisissa harrastuksissa, erikoisesti kuorotoiminnassa. Hän esiintyi varsinkin lausujana. Onni Pitkänen harrasti innokkaana musiikkimiehenä kuorotoimintaa johtaen Kirkonkylän sekakuoroa. Kivilaaksot olivat lahjakkaita musiikki-ihmisiä. Auvo Kivilaakso oli sen lisäksi suojeluskuntamies ja innokas poikatyöntekijä. Lyhyestä ajasta huolimatta hän ehti jo saada työssään näkyviä tuloksiakin.

Unnunkosken koulu

Koulu perustettiin vuonna 1890 ja aloitti toimintansa yhden opettajan kouluna vielä saman vuoden syyslukukauden alussa talollisilta Tuomas ja Heikki Puputilta vuokratussa huoneistossa Piiskonmäen kylässä. Omaa koulutaloa alettiin rakentaa 1897 lähelle Unnunkoskea, mutta paloi se aivan valmistusasteellaan. Samalle paikalle uudelleen rakennettu koulu valmistui 1900. Oppivelvollisuuslain voimaantultua oli koululle rakennettava toinen koulurakennus v. 1929. Alkuperäisestä koulupiiristä on muodostettu kolme koulupiiriä, nimittäin Unnunkosken, Hytinlahden ja Timoskalan koulupiirit. Alakansakoulu alkoi koulupiirissä 1928 18-viikkoisena yhteisenä Kivipellon koulun kanssa. Se muutettiin 36-viikkoiseksi 1936.

Koulussa ovat toimineet opettajina: Erik Kautto 1890-92, Anna GandeIin 1892-1893, Jalmari Lehtinen 1893 -1894, A. J. Salo 1894-1897, Anton Pitkänen 1897-1900, Ernst Emmanuel Stenfeldt 1900-1902, Vihtori Jaakkola 1902-1903, Juho Vilppula 1903-1924, Eero Kohonen 1925-1940 ja 1942-1944, Elin Johanna Nordman 1901 -1902, Lyydia Mäkelä 1902-1903, Naimi Vilppula, o.s. Pietilä, 1904-1940 ja 1942 sekä Mandi Sinkkonen 1921-1927.

Alakoulun opettajina ovat olleet: Tyyne Kammonen 1928-1930 ja Olga Kohonen 1930-1940 ja 1943-1944.

A. J. Salo ja Anton Pitkänen osallistuivat kumpikin paikkakunnan kuorotoimintaan. Salo perusti Unnunkosken sekakuoron. Salo muistetaan myöskin innostavana isänmaallisena puhujana. Jääkäriliikkeen miehenä hän sai sortovuosina tutkia Spalernajan kylmiä muureja.

Juho Vilppula työskenteli Unnunoskella 22 työntäyteistä vuotta. Hän oli innokas kuoro- ja nuorisoseuramies ja osallistui myöskin kunnalliseen elämään sekä moniin paikkakunnan taloudellisiin harrastuksiin, mm. osuuskauppatoimintaan. Hänen johdollaan Unnunkosken sekakuoro lauloi parhaat laulunsa. Hänen vaimonsa Naimi Vilppula, "Unnunkosken ruustinna", niinkuin unnunkoskelaiset häntä kutsuivat, oli niin ikään mukana ja johtavana voimana monissa harrastuksissa. Tämä musikaalinen opettajapari jätti laulunlahjat perinnöksi tyttärelleen taiteilija Malmi Vilppulalle.


Tiurin koulu

Koulu perustettiin 1890 ja aloitti toimintansa yhden opettajan kouluna saman vuoden syyslukukauden alussa Heikki Paavilaiselta (Ellin Heikiltä) vuokratuissa huoneissa. Syyslukukauden alussa 1894 se siirtyi Juho Rouhiaiselta (Rantakylän Poikoselta) vuokrattuun huoneistoon. Oma koulutaIo valmistui Sakkolan maantieltä Tiurin myllylle haaraantuvan tienristin lähelle 1899 ja vihittiin se tarkoitukseensa samana vuonna vähän ennen joulua.

Ensimmäiset kolme vuottaan koulu toimi piiriläisten kannattamana. Koulukaluston, opetusvälineiden ja koululle sijoitetun lainakirjaston hyväksi pitivät piiriIäiset iltamia, juhlia ja arpajaisiakin. Viimeiset arpajaiset olivat koululla vuonna 1900 urkuharmonin hankkimista varten.

Koulupiiri käsitti alkuaan Tiurin ja Humalaisten laajat kylät. Myöhemmin tästä piiristä muodostettiin neljä koulupiiriä, nimittäin Tiurin, Humalaisten, Alhotojan ja Kynsjärven. Kahteen viimeksi mainittuun on otettu muutamia taloja Kirkonkylän koulupiiristä. Toisen yläkoulun opettajan virka perustettiin Tiurin kouluun 1918. Kynsjärven koulun alettua toimintansa siirrettiin Tiurin koulun naisopettaja sinne opettajaksi, jolloin Tiurin koulu jäi taas yhden opettajan kouluksi.

Koulussa alkoi 18-viikkoinen alakoulu v. 1928, jolloin sillä oli yhteinen opettaja Humalaisten koulun kanssa. 36-viikkoiseksi koulu muutettiin 1936.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Antero Tolkki 1890-1895, Kustaa Aadolf Blomqvist, myöh. Talvenheimo, 1895-1897 ja 1898-1899, Antti Koivula 1897-1898, Juho Natanael Vainio 1899-1901, Juho Turunen 1901-1902, Oskar Bernhard Kauppinen 1902-1940, Aino Honkonen 1919-1922, Aada Leena Henttinen, o.s. Turunen, 1922 -1927, Aune Kivilaakso 1942 ja Siiri Pitkänen 1943-1944.

Alakoulun opettajat: Alina Kauppinen 1936-1937 ja Sirkka Palmu 1937-1940 ja 1943-1944.

Antero Tolkki harrasteli taloudellisia kysymyksiä ja oli perustamassa mm. Tiurin meijeri- ja kauppaosakeyhtiötä. Kustaa Aadolf Talvenheimo perusti 1897 Tiurin sekakuoron, joka siitä lähtien, vaikka joskus suurissakin vaikeuksissa, toimi kotiseudulla alueluovutukseen asti ja jatkoi toimintaansa Köyliössä Köyliön Karjalaisten kuoron nimellä. Juho N. Vainio oli myös innokas musiikkimies. Hän kokosi ympäri Räisälää suuren yhdistetyn Räisälän sekakuoron, joka esiintyi mm. Helsingin laulujuhlissa 1900. Tiurista opettaja Vainio siirtyi Poriin vieden mukanaan kirkonkylän koulusta puolisonaan opettajatar Bertha Vilhelmiina Hällforsin.

O. B. Kauppinen suoritti pitkän ja tuloksellisen päivätyön Tiurin koulun opettajana. Tiurin koulussa hän ehti olla opettajana 38 vuotta ja lisäksi Humalaisten koulussa vv. 1943-44, joten hänen toimintansa pitäjän eteläisellä kulmalla muodostui 40 vuotta kestäväksi. Hän oli etevä opettaja ja musiikkimies. Hänen johtamanaan Tiurin sekakuoro sijoittui palkintosijoiIle 1905 pidetyillä Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlilla Viipurissa. Hän johti myös Tiurin torvisoittokuntaa pari vuotta. Ansiokkaimman päivätyön hän kuitenkin suoritti uuden kotiseutunsa hyväksi osuustoiminnan työsaralla toimien vuosikymmeniä Tiurin osuuskassan kirjanpitäjänä ja Tiurin osuuskaupan hallituksen puheenjohtajana. Kunnalliseen elämään hän myöskin osallistui ollen mm. kunnallis- ja elintarvelautakunnan esimiehenä ensimmäisen maailmansodan vaikeina aikoina. Täysin palvelleena hän siirtyi viljelemään ostamaansa Ruokosuon tilaa Tiurin kylässä.

Särkisalon koulu

Koulu perustettiin vuonna 1890. Se aloitti toimintansa vielä saman vuoden syyslukukauden alussa Mikko Suutarilta (Kallion Mikolta) vuokratussa huoneistossa. Oma koulutalo valmistui 1899 ns. Pitkällemäelle. Koulupiirin muodostivat Särkisalon ja Myllypellon suuret kylät. Toukokuun 5 päivänä 1915 Myllypellon kylästä muodostettiin oma koulupiiri. Koulupiirin pienentymisestä huolimatta koulun oppilasmäärä lisääntyi vuosi vuodelta, minkä takia vuoden 1918 lopulla oli ryhdyttävä toimenpiteisiin kouluhuoneiston laajentamiseksi. Kouluun rakennettiin toinen kerros 1920. Lisääntyneen oppilasmäärän takia oli kouluun perustettava jo vuonna 1911 toisen opettajan virka.

Alakoulu aloitti toimintansa 18-viikkkoisena 1925. Sillä oli yhteinen opettaja Myllypellon koulun kanssa. 36-viikkoiseksi muutettiin alakoulu syyslukukauden alusta 1936.

Koulussa ovat toimineet opettajina: Heikki Hokkanen 1890-1891, Matti Kujala 1891-1892, K. J. ViIIanen 1892-1893, Magnus Nevalainen 1893-1899, Kustaa Aadolf Talvenheimo 1899-1915, Sulo Karikoski 1915-1916, Paavo Ahola 1916-1940 ja 1942-1944, Zuleima Paavilainen (Siren) 1911 -1912, Aino Laamanen, o.s. Kuutti, 1912-1913, Annikki Vartiainen, o.s. Ollikainen, 1913-1918 sekä Sanni Ahola 1918-1940 ja 1942-1944.

Alakoulun opettajina ovat toimineet: Anni Puranen 1925-1936, Sirkka Sanelma Sikiö 1936-1937, Aira Kekki, o.s. Kakko, 1937-1940 ja 1942-1944 ja Vuokko Satama 1942-1944.

Magnus Nevalainen esiintyi hengellisenä puhujana. Hänen perustamansa sekakuoro lauloi yksinomaan hengellisiä lauluja. Kustaa Aadolf Talvenheimo jatkoi edeltäjänsä alkamaa kuorotoimintaa hyvällä menestyksellä. Opettaja Talvenheimo oli myöskin innokas osuustoimintamies. Hän oli mukana perustamassa Särkisalon osuuskassaa ja toimi sen kirjanpitäjänäkin kymmenkunta vuotta. Hän osallistui myöskin nuorisoseuratyöhön.

Paavo Ahola osallistui kunnalliseen elämään toimien mm. kunnan tilien tarkastajana. Osuustoimintamiehenä hän hoiteli Särkisalon osuuskassan hallituksen puheenjohtajan tointa aina alueluovutukseen asti. Tuloksellisimman päivätyön hän ehkä kuitenkin suoritti vapaassa kansansivistystyössä. Hän oli innokas nuorisoseuratyöntekijä, erikoisesti kuorotoiminta oli hänen sydäntään lähellä. Hänen johtamanaan Särkisalon sekakuoro lauloi parhaat laulunsa. Miehensä rinnalla uurasti myös kuorot yössä Sanni Ahola ollen kuoron kantavia voimia. Opettaja Ahola oli innostunut niin ikään nuorisotyöhön.

Siirlahden koulu

Koulu perustettiin syyskuun 26 päivänä 1904. Ensimmäiset vuotensa se toimi vuokrahuoneissa Juho ja Matti Matikan talossa Pärttylissä. Oma koulutaio valmistui 1907. Kauppaneuvos Juho Lallukka ja hänen puolisonsa Maria Lallukka lahjoittivat 1905 koululle pienen rahasumman jaettavaksi johtokunnan harkinnan mukaan vaatetusavustuksena koulun varattomille oppilaille. Myöhemmin he vielä lahjoittivat koululle 5.000 mk.

Koulussa alkoi 18-viikkoinenalakoulu v. 1929, 36-viikkoiseksi se muutettiin 1936.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Heikki Hokkanen 1904-06 ja Antton Perttula 1906-40 ja 1942-44. Alakoulun opettajana oli Elna Kuronen 1935-40 ja 1942-44.

Heikki Hokkasella oli vain kiertokoulunopettajan pätevyys, mutta siitä huolimatta hän oli innokas kansakoulun ystävä. Hänen toimestaan kerrotaan perustetun naapurikuntiin 3 kansakoulua ja Räisälän koulujen perustamisessa hänellä oli kunnallismiehenä merkittävä osuus. Opettaja Hokkanen toimi pitkän aikaa Räisälän palovakuutusyhtiön toiminnanjohtajana. Antton Perttula johti paikkakunnan sekakuoroa ja osallistui moniin aatteellisiin harrastuksiin.

Makkolan koulu

Koulu perustettiin kuntakokouksen päätöksellä lokakuussa 1913, ja alkoi se toimintansa vielä samana syksynä maanviljelijä Yrjö Vesalaiselta vuokratussa huoneistossa Pusanmäellä. Oma hirsinen koulutaIo valmistui Pihlajamäelle 1918. Lisääntyneen oppilasmäärän takia oli kouluun perustettava toinen yläkoulun opettajan virka 1922. Kun sitten 1938 perustettiin Helisevän koulu, siirtyi Makkolan koulun toinen opettaja tämän koulun opettajaksi.

18-viikkoinen alakoulu aloitti koulupiirissä toimintansa 1. 8. 1930. 36-viikkoiseksi se muutettiin 1936.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Aarne Mustonen 1913-1915, Matti Juvonen 1915-1919, Julius Putus 1919-1940 ja 1942, Hilja Hyppönen 1922 -1924, Onnia Kuisma 1924-1938, Vilho Heikkonen 1943-1944, Olga Heikkonen 1943-1944 sekä Olga Maria Kylliäinen, o.s. Tuittu, 1930-1940 ja 1942-44.

Aarne Mustonen oli mukana paikkakunnan aatteellisessa työssä. Räisälästä siirryttyään hän myöhemmin toimi mm. kansakouluntarkastajana. Matti Juvonen oli innokas laulumies omaten harvinaisen kauniin tenorin. Hän johti kylän sekakuoroa ja lauloi sitä paitsi Räisälän mies- ja sekakuoroissa. Räisälästä hän siirtyi Suistamon alakansakoulunopettajaseminaarin musiikinlehtoriksi. Julius Putus oli uuttera puutarhamies ja mehiläishoidonharrastaja. Hän osallistui monipuolisesti kunnalliseen elämään sekä osuuskauppa toimintaan. Hän johti myös Makkolan sekakuoroa.

Myllypellon koulu

Koulu perustettiin kuntakokouksen päätöksellä toukokuun 17 päivänä 1915, mutta piiriläisten kannatuksen varassa se oli toiminut jo vuodesta 1913 lähtien. Kouluun oli jo 1916 perustettava toisen opettajan virka, kun paikkakunnalla asui paljon Hiitolan-Raasulin radan rakennustöihin osallistuvia perheellisiä miehiä, joiden lapset kansoittivat koulun. Oma koulutaIo kahta yläkoulun ja yhtä alakoulun opettajaa varten rakennettiin 1920. Se tuhoutui sodassa kesällä 1941 eikä uutta koulurakennusta sen tilalle ehditty vielä rakentaa.

Alakansakoulu alkoi 18-viikkoisena 1925. 36-viikkoiseksi se muutettiin syyslukukauden alusta 1936.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Oskari Järvinen 1913-1915, Alfred Saukkonen 1915-1928, Urho Pellervo Kohonen 1928-1940, Iida Orpana 1915-1916, Tyyne Koponen 1916-1917, Aino Aura 1917-1918, Lyyli Kuivalainen 1918-1919, Hilma Amanda Jalava 1919-1922 sekä Elna Siviä Väkkärä 1922-1940 ja 1943-1944.

Alakoulun opettajana oli Anni Puranen 1925-1940 ja 1942-1944.

Alfred Saukkonen oli tunnettu kirjailijana. Häntä käytettiin paljon juhlarunojen kirjoittajana. Urho Pellervo Kohonen johti kylän mieskuoroa sekä miesten voimistelua. Myllypellon miesvoimistelijat osallistuivat hänen johdollaan monena vuotena sk-järjestön toimeenpanemiin koko maan käsittäviin voimistelukilpailuihin ja pääsivät näissä suurkilpailuissa kärkipaikoille. Hänen toiminnallaan oli ratkaisevaa laatua oleva merkitys koko kyläkunnan elämän ja tapojen kehitykseen.

Elna Siviä VäkkärälIe ei mikään aatteellinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen harrastus ollut vieras. "Väkkäränä" hän pyöri kaikkialla ja kaikkialla häntä tarvittiin. Tunnettuna puhujana hän rikastutti juhlien ohjelmia. Hän oli innokas lottatyöntekijä. Hänen työsarkansa ulottui siinä kohden laajalle kotipitäjän rajojen ulkopuolellekin. Hänen vaikutuksensa myllypeltolaisten harrastuksissa oli näkyvä.

Alhotojan koulu

Koulu perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä huhtikuun 23 päivänä 1919. Se aloitti toimintansa maanviljelijä Pekka Ruposelta vuokratussa huoneistossa syyslukukauden alussa samana vuonna. Oma koulutaIo valmistui syksyllä 1926. Kun samanaikaisesti oli vireillä kysymys muutamien kylien liittämisestä Vuoksenrannan kunnasta Räisälän kuntaan, rakennettiin uusi koulutaIo sitä silmälläpitäen ehkä jonkin verran suuremmaksi kuin mitä koulupiirin silloinen tarve olisi edellyttänyt. Koulupiirin nopeasti lisääntyvä asutus pystyi kuitenkin ennen pitkää täyttämään kouluhuoneiston oppivelvollisuuslain täydellisesti voimaan astuttua.

18-viikkoinen alakansakoulu aloitti toimintansa syyslukukauden alussa 1927. Opettaja oli yhteinen Kynsjärven koulun kanssa. 36-viikkoiseksi koulu muutettiin syksyllä 1936.

Koulussa ovat opettajina toimineet: Helena Ollikainen 1919-1920, Aino Hamunen 1920-1923, Alma Karilainen 1923-1924, Tyyne Kammonen 1924 -1925, Ilkka Aleksanteri Rahkonen 1925-1926, Anni Heta Koskinen 1926 -1927, Vilho Heikkonen 1927-1929, Armas Juntta 1929-1930, Toivo Elias Ahra 1930-1932, sijaisenaan Olavi Vilppula, sekä Vilho Heikkonen 1932-1940 ja 1942.


Alakoulun opettajana toimi Anni Matilda Koponen, o.s. Kopra, 1927-1940 ja 1942-1944.

Kun opettajat varsinkin koulun alkuvuosina vuosittain vaihtuivat, eivät he ehtineet sanottavammin osallistua paikkakunnan harrastuksiin. Vilho Heikkosen työpäivä muodostui sen sijaan monta vuotta kestäväksi. Hän johti kylässä jo aikaisemmin toiminutta sekakuoroa, ja Anni Koponen taas osallistui kotipaikkakuntansa Kirkonkylän aatteellisiin harrastuksiin, erikoisesti näytelmä ja kuoro työhön.

Kivipellon koulu

Koulu perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä huhtikuun 23 päivänä 1919 samanaikaisesti Alhotojan ja Humalaisten koulujen kanssa. Sen piti alkaa toimintansa Matti Pokkiselta vuokratussa huoneistossa vielä saman vuoden syyslukukauden alussa, mutta kumminkin siirtyi koulun alkaminen aina elokuun 1 päivään 1922 asti. Oma koulutaIo valmistui 1936.

Alakansakoulu toimi vuodesta 1928 lähtien 18-viikkoisena ja syyslukukauden alusta 1936 36-viikkoisena. Opettaja oli aluksi yhteinen Unnunkosken koulun kanssa.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Eeva Kaasalainen 1922-1923, Tyyne Auroora Räty, o.s. Veijalainen, 1924-1940, Jorma Päiviö Vuorio 1934-1940, Eino Koponen 1943-1944.

Alakoulun opettajat: Tyyne Kammonen 1928-1930, Olga Kohonen 1930-1937 sekä Meeri Kurki 1937-1940 ja 1942-1944.

Tyyne Räty toimi innokkaasti paikkakunnan martoissa hoitaen puheenjohtajan tehtäviäkin monia vuosia. Jorma Vuorio oli ahkera suojeluskuntatyöntekijä. Talvisodan jälkeen hän joutui venäläisten vangiksi jääden sille tielleen. Meeri Kurki toimi uutterasti martta- ja lottatyössä.

Humalaisten koulu

Koulu perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä huhtikuun 23 päivänä 1919 ja aloitti toimintansa agronomi Juhani Puukalta (Partalasta) vuokratussa huooneistossa saman vuoden syyslukukauden alussa. Seuraavana vuonna ostetttiin Aleksanteri Puukalta asuintalo ulkorakennuksineen ja puolentoista hehtaarin suuruisine tontteineen 20.000 markan kauppahinnasta. Vuonna 1922 ostettiin vielä samalta omistajalta metsäpalsta koulun polttopuun tarvetta tyydyttämään 35.000 markasta. Kauppaneuvos Juho Lallukka lahjoitti puolisonsa Marian kanssa tälle syntymäkylänsä koululle 15.000 markkaa erikoistarkoituksiin käytettäväksi. Tämä sekä SiirIahden koululle tehty lahjoitus siirtyi Tiurinlinnan säätiölle palvelemaan lahjoittajain toivomia tarkoituksia.

Koulussa toimi ensin 18-viikkoinen alakoulu opettajan ollessa yhteisen Tiurin koulu kanssa. Vuoden 1937 alusta muutettiin koulu 36-viikkoiseksi.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Paavo Hinkkanen 1919-1920, Ernst Veisel 1920-1921, Aura Javanainen 1921-1922, Inkeri Kiukonen 1922-1923, Viola Heide 1924-1925, Pekka Mylläri 1925-1940, Auvo Kivilaakso· 1942 ja Oskar Bernhard Kauppinen 1943-1944.

Alakoulun opettajina ovat olleet: Alina Kauppinen 1936-1937 ja Sirkka Palmu 1937-1939.

Hytinlahden koulu

Koulu perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä huhtikuun 30 päivänä 1923 ja aloitti toimintansa talolliselta Risto Kuismalta vuokratussa huoneistossa vielä saman vuoden syyslukukauden alussa yhden opettajan kouluna. Koulupiiri muodostettiin Siirlahden ja Unnunkosken koulupiireistä. Koulun paikasta oli suurta erimielisyyttä, minkä takia oman koulutalon rakentaminen viipyi ja kunnanvaltuuston oli annettava koulun johtokunnalle valtuus hakea kouluhallitukselta lisäaikaa oppivelvollisuuslain täytäntöönpanosuunnitelmalle. Oma koulutalo valmistui viimein syyslukukauden alkuun 1934 kauniille paikalle Selkojärven rannalle. 18-viikkoinen alakansakoulu perustettiin 1932. Vuodesta 1937 lähtien se toimi 36-viikkoisena.

Koulussa ovat opettajina toimineet: Katri Pusa 1923-1924, Hilja Hyppönen 1924-1926, Hilja Huhtinen 1926-1931, Nikolai Isomäki 1931-1936, Matti Hietaniemi 1936-1937, Hilja Sunikka 1937-1938, Aino Sihvola 1938 -1939 sekä Arvo Olavi Taivainen 1939-1940 ja 1942-1944.

Alakoulun opettajina ovat toimineet: Elna Aune Kuronen 1932-1937, Aliisa Pitkänen 1937-1939 sekä Rauha Taivainen 1939-1940 ja 1942-1944.

Timoskalan koulu

Tämä koulupiiri oli siitä erikoinen, että sen alueella Timoskalan ja Tiittalan kylissä asui pääasiassa kreikkalaiskatoliseen kirkkokuntaan kuuluvaa väestöä. Kun nämä kylät aikaisemmin kuuluivat Unnunkosken koulupiiriin, oli kunnan siellä järjestettävä tähän kirkkokuntaan kuuluvien vanhempien lapsille heidän uskonnollisen elämänkatsomuksensa mukainen uskonnon opetus. Sortovuosien aikana eräs tsaarivallan suosiota tavoitteleva intoilija lähetti silloiselle kenraalikuvernöörilIe Seynille muutamien kyläläisten allekirjoittaman adressin, jossa valitettiin paikkakunnan luterilaisen väestön harjoittavan sortoa vähemmistönä olevaa kreikkalaiskatolista uskontoa tunnustavaa väestöä kohtaan. Seurauksena tästä valheellisesta, yksityisiä etupyyteitä tavoittelevasta adressista oli se, että silloinen hallitusvalta määräsi valtion varoilla perustettavaksi Timoskalaan venäjänkielisen kansakoulun. Koulu toimi Vasili Sinkon talosta (Homalasta) vuokratussa huoneistossa. Paikkakunnan väestö oli kuitenkin uskonnostaan huolimatta mieleltään ja kieleltään puhtaasti suomalaista, se vieroksui koulua alun pitäen, niin että kouluun saatiin suurella vaivalla vain kymmenkunta oppilasta, mitkä sitten nekin vähitellen erosivat koulusta. Pari vuotta koulu yritti toimia, mutta kun sinne ei sitten tullut kuin yksi oppilas, oli se lakkautettava.

Suomalainen kansakoulu perustettiin tähän koulupiiriin kunnanvaltuuston päätöksellä elokuun 22 päivänä 1927. Se alkoi toimintansa vielä saman vuoden syyslukukauden alussa maanviljelijä Antti Paavilaiselta vuokratussa huoneistossa, josta muutettiin Simo Paavilaisen taloon. Vuonna 1938 valmistui koululle oma talo. Sen rakensi räisäläinen urakoitsija Aleksanteri Timonen sementtitiilistä 518.000 markan urakkasummasta. Koulu oli pitäjän ajanmukaisin.

Koulussa toimi 18-viikkoinen alakoulu syyslukukauden alusta 1930 lähtien. Opettaja toimi samalla Makkolan alakoulun opettajana. 36-viikkoiseksi koulu muutettiin vuoden 1937 alusta.

Opettajina ovat koulussa toimineet: Aino Kammonen 1927-1928, Aino Hakkarainen 1928-1931, Helmi Laanti 1931-1940 ja Katri Känkänen 1942 -1944.

Alakoulun opettajina olivat: Olga Kylliäinen, o.s. Tuittu, 1930-37 ja Aliisa Pitkänen 1937-40 ja 1942-44.

Kynsijärven koulu

Tiurin vanha koulu oli rakennettu vuosisadan vaihteessa tyydyttämään suurten Humalaisten ja Tiurin kylien muodostaman koulupiirin tarvetta. Koulu oli silloisia oloja silmällä pitäen piirin keskellä. Kouluolojen kehittyessä muodostettiin Humalaisten kylästä oma koulupiirinsä ja sinne perustettiin koulu 1923. Tiurin koulupiiristä erotettiin vielä Alhotojan koulupiiri, johon tulivat kuulumaan Tiurin kylästä Härkkorven ja Alhotojan kyläryhmät, Näpinlahden kylästä Kolkkalan ja Räisälän kylästä Nasarlahden kyläryhmät sekä vielä Tiurin kylästä Kesosen soppi. Vanha koulu jäi nyt suureen kylään eli Suur- Tiuriin nähden verraten syrjäiseen asemaan. Koulupiiri oli edelleenkin hyvin laaja. Vuoksen vesistö jakoi sen kaiken lisäksi kahtia ja vesistön ylittäminen tuotti aina vaikeuksia. Tiurilaiset suunnittelivat koulun siirtämistä nuorisoseuran talon lähettyville, mutta suunnitelmaa ei sellaisenaan saatu toteutetuksi.

Kunnanvaltuusto perusti uuden, Kynsjärven koulupiirin, johon tulivat kuulumaan varsinainen Suur-Tiuri, joenpuoli ja Räisälän kylästä Kynsjärven ympäristön asutusalue sekä Alhotojan koulupiiristä Kesosen soppi. Näillä toimenpiteillä tulivat Tiurin kouluolot ainakin toistaiseksi järjestetyksi. Koulu aloitti toimintansa syksyllä 1927. Kouluhuoneistoksi johtokunta vuokrasi Yrjö Jortikalta ja Tuomas Lallukalta tarvittavat huoneet ja yläkoulun opettajaksi siirrettiin Tiurin vanhan koulun opettaja Aada Henttinen. 18-viikkoisen alakoulun opettajana toimi Alhotojan alakoulun opettaja Anni Koponen, o.s. Kopra. Muutaman vuoden kuluttua kunta vuokrasi Varpu ja Adam Lallukalta Ukkolan talon rakennukset kauniilta paikalta Vuoksen rannalta koulun uudeksi toimipaikaksi. Kun siellä suoritettiin joitakin uudistuksia, sai koulu väliaikaisesti jotenkin välttävät rakennukset, joissa se toimi aina alueluovutukseen asti.

Koulussa toimivat opettajina yläkoulussa: Aada Henttinen 1927-1939 ja Oiva Suomalainen 1943-1944 sekä alakoulussa Anni Koponen 1927-1939.

Helisevän koulu

Tämä pitäjämme kansakoulujen kuopus perustettiin 1938. Se aloitti toimintansa Matti Inkiseltä vuokratussa huoneistossa supistettuna kouluna syyslukukauden alussa 1939. Koulun opettajaksi siirrettiin Makkolan koulusta Onnia Kuisma, o.s. Jukola, joka ennen kansakoulualalle antautumistaan oli toiminut Räisälän kotitalouskoulun opettajana. Koulu sai toimia vain muutamia viikkoja, sillä talvisota keskeytti koulun toiminnan heti alkuunsa. Kunnan tarkoituksena oli oman koulurakennuksen rakentaminen Inkisen tilalta varatulle tontille. Takaisin paluun jälkeen 1942 ei Helisevän koulun toiminnan aloittamista katsottu tarpeelliseksi, vaan yhdistettiin koulupiiri väliaikaisesti Makkolan koulupiiriin.


Takaisin aloitussivulle