Siirlahti aikojen saatossa-kirjalle menestystä Karjalan Liiton Vuoden 2011 karjalainen kyläkirja-kilpailussa!

Karjalan Liiton julistamaan kilpailuun oli ilmoitettu kaikkiaan 17 kirjaa, joista Liiton pitäjämarkkinoilla 19.11.2011 julistettiin parhaaksi "valitsijadiktaattorin", Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtajan, ministeri Matti Puhakan valitsemana kuolemajärveläisten kyläkirja Paluu muistojen Muurilaan. Siirlahti aikojen saatossa-kirja tarjosi kuitenkin -arvioinnista päätellen- voittajalle tiukimman vastuksen, koska sen-ainoana "hävinneistä"-todettiin olevan yksi kilpailun parhaista!

Arvioinnit kaikista kilpailuun osallistuneista kirjoista on julkaistu
Karjalan Kunnaat-lehdessä7/2011 s.6-7 ja Karjalan Liiton kotisivulla: www.karjalanliitto.fi/haku?searchterms=Kyläkirjakilpailu+2011

Siirlahtelaisten kyläkokous Kokemäellä 21.8.2011

Siirlahden koulupiirin   kyläkokous pidettiin  Kokemäen Pitkäjärvellä  elokuun kolmantena sunnuntaina. Paikalle oli saapunut eri puolelta Suomea 42 entistä siirlahtelaista, heidän jälkeläistään ja ystäväänsä; joukossa jälleen ilahduttavan monta ensi kertaa osallistuvaa.

Tervehdyssanoissaan kylätoimikunnan puheenjohtaja Antti Kuisma totesi kyläkokouksiin osallistuvan ydinjoukon olevan avainasemassa siirrettäessä karjalaista kulttuuriperintöä jälkipolville. Kuitenkin monen aikaisemmissa kyläkokouksissa säännöllisesti käyneen jalka alkaa jo painaa, eikä voimia ole enää lähteä kyläkokoukseen, vaikka mieli tekisikin. Siksi on kiitettävää, että nuorissa jälkipolvea edustavissa siirlahtelaisissa on alttiutta lähteä antamaan  vanhoille kuljetusapua. Näin he osoittavat myös olevansa kiinnostuneita omista juuristaan ja valmiita viemään tulevaisuudessakin siirlahtelaisuuden viestiä eteenpäin.

Tervehdyssanojen jälkeen vietettiin hiljainen hetki edellisen kyläkokouksen jälkeen poisnukkuneiden siirlahtelaisten muistolle ja kuunneltiin kolmannen polven siirlahtelaisen Emil Grankvistin käyrätorvella soittama Mun kanteleeni kauniimmin : 

Vuosikokouksen antia

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antti Kuisma ja sihteeriksi Marja-Riitta Kopra.

Kylätoimikunnassa jatkavat entiset jäsenet. Toimikuntaa täydennettiin valitsemalla uudeksi jäseneksi Ossi Kamppinen Pornaisista.

Kylätoimikunnan puheenjohtaja Antti Kuisma totesi toimintakauden olleen varsin työntäyteisen ja toi kauden 2010/2011 toimintakertomusta esitellessään esille mm. seuraavaa:

-Kylätoimikunta on kokoontunut  neljä kertaa

-Siirlahden koulupiiriä ovat edustaneet Räisäläisten Säätiön valtuuskunnassa Marja-Riitta Kopra ja Risto Luukkanen ja

 hallituksessa Antti Kuisma  (12.03.2011 alkaen)

-Kyläläisiä ja heidän omaisiaan on muistettu  sekä onnittelu- että surunvalitteluadresseilla.

 Koska kylätoimikunnan lähettämiä onnitteluadresseja aivan ilmeisesti arvostetaan saajien keskuudessa, olisi tähdellistä, että

 omaiset ja tuttavat antaisivat kylätoimikunnalle hyvissä ajoin vinkkejä ja ehdotuksia  läheisensä tai tuttavansa  tulevasta

 merkkipäivästä, jotta heitä voitaisiin muistaa adressilla. Ehkä vielä tärkeämpää on kuitenkin saada ajoissa tieto manan

 majoille siirtyneistä siirlahtelaisista.

-Tuotemyynti  on keskitetty edelleen Risto Luukkaselle.

-Kotisivua on päivitetty toimintakautena viisi kertaa. Kotisivulla on tähän mennessä ollut n.8500 kävijää.

-Toteutettu koulupiirin toinen kirjahanke  Siirlahti aikojen saatossa:

   *Toimituskunta ( Maija ja Kauko Jaakkola, Ossi Kamppinen,  Arja Keskinen,  Antti Kuisma 

    (puheenjohtaja ja kirjan toimittaja) ja Maija-Liisa Varila) kokoontui kuusi kertaa

   *Kirja ilmestyi suunnitellun aikataulun mukaisesti 30.05.2011

   *Kirjan 1.painos on 400 kpl, josta ennakkomyytiin 148 kpl

   *Kirjan toimitus- ja painatuskuluihin on saatu apurahaa Räisäläisten Säätiöltä ja Karjalaisen 

     Kulttuurin Edistämissäätiöltä. Lisäksi useat yhteisöt ja yksityiset ovat tukeneet kirjan painattamista taloudellisesti.

   *Kirjasta on julkaistu kattavat uutiset Räisäläisessä, Karjalassa, Hämeen Sanomissa, Valta-

     väylässä ja Suvannon Seudussa sekä myönteinen ja kiittävä arvostelu Satakunnan Kansassa 

-Jatkettu karjalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen Siirlahdessa tähtäävää yhteistyötä pietarilaisen Lenpoligraphmash-yhtymän (LPM) kanssa:

   *Valmisteltu Siirlahteen perustetun kotiseutumuseon Siirlahti-osaston avaamista ja osallistuttu 

    28.08.2010 avajaisiin (Ossi Kamppinen, Antti Kiuru, Antti Kuisma, Veikko Malaska)

   *Kotiseutumuseon arkeologiaosaston täydentämiseen liittyvä aineisto koottu,  teksti- ja kuva-

    taulut suunniteltu,  käännätetty venäjäksi  ja teetetty

   *Valmisteltu täydennetyn arkeologiaosaston avaamista 27.05.2011  

   *Yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten (matkat, yhteydenpito,  tulkkaus, käännöstyöt, teksti- 

     ja kuvataulujen teettäminen) kattamiseksi on saatu apurahaa Karjalan Kulttuurirahastolta.

-Saatettu päätökseen  tietojen kerääminen siirlahtelaisista sankarivainajista  ja lähetetty tiedot  

  Räisäläisten Säätiölle mahdollista   Sankarivainajat/Sotauhrit-matrikkelia  varten  

-Valmisteltu ja toteutettu kotiseutumatka Laatokan-Karjalaan ja Räisälään  09.-12.06.2011 

  yhdessä Eurajoen Karjalaseuran kanssa.

Rahastonhoitaja Veikko Malaska selvitti  kylätoimikunnan taloustilannetta  ja Risto Luukkanen

myynnissä olevien tuotteiden varastotilanteen, joiden selvitysten  perusteella todettiin, että edellytykset selvitä taloudellisista velvoitteista  ovat hyvät, mikäli tuotemyynti jatkuu entisellään.

Kylätoimikunnan puheenjohtaja Antti Kuisma esitteli kylätoimikunnan laatiman ja vuosikokouksen hyväksymän ehdotuksen tulevan kauden 2011/2012 toimintasuunnitelmaksi, johon sisältyy mm. seuraavaa:

-Osallistutaan räisäläisen kulttuuriperinnön vaalimiseen tähtäävän uuden Räisälä-museon  kehittämiseen Köyliössä

-Osallistutaan Räisäläisten Säätiön käynnistämiin kirjahankkeisiin varautumalla keräämään aineistoa Siirlahden nykyisistä

 tiemaisemista

-Osallistutaan ”Siirlahti aikojen saatossa”-kirjalla Karjalan Liiton Karjalainen Kyläkirja 2011 -kilpailuun

-Varaudutaan osallistumaan Humalaisten Nuorisoseuran  organisoimaan  matkaan 14.-17.6. 2012 ja sen yhteydessä

 järjestettäviin Räisälän kirkon 100-vuotisjuhlallisuuksiin

-Huolehditaan seuraavan, 25. kyläkokouksen v. 2012 järjestelyistä.

Seuraava kyläkokous 19.08.2012

Seuraava kyläkokous päätettiin pitää sunnuntaina 19.08.2012 alkaen klo 12 Kokemäen  Pitkäjärvellä.

Musiikkia ja  murretta

Vuosikokouksen jälkeen herkistyttiin kuuntelemaan Emil Grankvistin käyrätorvisooloja, kahviteltiin ja heläytettiin yhdessä pari kaihoisaa laulua uudesta laulukirjastamme. (Laulukirja tuli ”kenttäolosuhteissa” testatuksi ja hyväksi havaituksi jo kesäisellä kotiseutumatkalla Valkjärvella Radugassa…). Marja-Riitta Kopra luki Mervi Tammen ja Sari Niemisen näkemyksen Karjalanmatkasta ensikertalaisten silmin. Maija-Liisa Varila puolestaan veresti sekä omaa että kuulijoiden karjalanmurteen taitoa lukemalla mallikkaasti humoristina tunnetun nimimerkki Eken Räisäläisessä julkaistun pakinan.

Arpajaisten jälkeen päätettiin  kyläkokous Karjalaisten lauluun ja suunnattiin  uusin henkisin eväin

ajopelit kotimatkalle. Tapaamisiin  ensi vuonna 25.kyläkokouksessa!

Antti Kuisma 

Lisää kyläkokouksesta Räisäläisessä 3/2011, sivulla 21.

Siirlahtelaiset  ja hytinlahtelaiset Karjalanmatkalla 9.-12.6.2011

Siirlahden koulupiirin kylätoimikunta on järjestänyt kotiseutumatkoja yleensä kahden vuoden välein. Tämänvuotinen matka oli kylätoimikunnan järjestämistä matkoista järjestyksessä kolmastoista. Tällä kertaa matkajärjestelyihin osallistui myös Eurajoen Karjalaseura, jonka jäsenistä merkittävä osa on lähtöisin Siirlahden naapurikylästä Hytinlahdesta, joten oli luontevaa yhdistää molempien yhteisöjen matkahankkeet yhteiseksi matkaksi.

Lähtijöitä kertyikin ilmoittautumisvaiheessa nopeasti täysi bussillinen, yhteensä 48 henkilöä. Ilahduttavaa oli nähdä erityisesti eurajokisten ryhmässä runsaasti syntyperäisten satakuntalaisten edustajia, heistä suuri osa ensikertalaisia. 

Matkan käytännön järjestelyistä vastasi Erä-Aimo Oy, jonka edustajana ja kaikkitietävänä ja -tuntevana Kannaksen oppaana matkassa  oli Humalaisten poika, Aimo Kalenius.

Ennakoivista matkajärjestelyistä olivat Siirlahden koulupiirin kylätoimikunnan edustajina huolehtineet Risto Luukkanen, Veikko Malaska ja Antti Kuisma ja Eurajoen Karjalaseuran edustajana Pekka J. Matikka, jotka toimivat myös matkaisäntinä.

Matka toteutettiin, kuten aina aikaisemminkin, nelipäiväisenä. Tällä kertaa pyrittiin matkalaisille antamaan käsitys Laatokan-Karjalasta ja sen maisemista, ja siksi matka suuntautuikin ensimmäisenä päivänä Pohjois-Karjalassa sijaitsevien Niiralan/Värtsilän raja-asemien kautta Ruskealaan, jossa tutustuttiin nykyisin turistinähtävyytenä toimivaan entiseen marmorikaivokseen ja yövyttiin Ruskealassa syntyneen, nyt 85-vuotiaan Kalevi Keinosen omin varoin rakentaman Ruskealan kirkon yhteydessä olevissa majoitustiloissa.  

Toisena päivänä perehdyttiin kiertoajelun muodossa Sortavalan kaupunkiin ja katsastettiin Sortavalan maankuulun Vakkosalmen laulujuhlapaikan nykytila Kuhavuoren kupeessa, 

pysähdyttiin ihmettelemään Engelin suunnitteleman Jaakkiman rauniokirkon kokoa, pistäydyttiin näyttävässä ja laajan karjalaisesineistökokoelman omaavassa Kurkijoen kotiseutumuseossa 

ja katsastettiin kuuluisan suomalaisarkkitehdin Lars Sonckin ystävälleen Kurkijoelle suunnittelema kesähuvila , tutustuttiin Käkisalmeen ja sen historialliseen linnaan sekä pysähdyttiin ihmettelemään ihmisen aikaansaamaa Vuoksen koskea Kiviniemessä, josta jatkettiin illan jo lähestyessä kohti Valkjärveä ja siellä majapaikkaa hotelli Radugaa.

Kolmas matkapäivä oli varsinainen kotiseutupäivä. Siirlahtelaiset kävivät taksikyydeillä ko-tikylässään, kun taas muut kiertelivät bussilla Hytinlahdessa, Härskeensaaressa ja Särkisalossa. Matkaseurue kokoontui lopuksi Räisälän kirkolle, jossa nautittiin Aimon keittämät ”kirkkokahvit” ja vietettiin hiljainen hetki sankarivainajien muistomerkillä. Paluumatkalla Radugaan pysähdyttiin vielä entiselle Tiurinkoskelle tutkimaan, mitä on jäljellä muinaisesta Tiurinlinnasta.

Neljäntenä päivänä hyvästeltiin Raduga ja suunnattiin bussi kohti Viipuria, jossa pysähdyttiin toviksi joko ostoksille tai pienelle omatoimiselle kaupunkikävelylle kunkin halujen ja tarpeiden mukaan ennen kuin jatkettiin matkaa kohti rajaa ja kotiseutuja.

Rajamuodollisuuksiin tärväytyi nytkin aikaa, mutta ei kohtuuttomasti moneen aikaisempaan kertaan verrattuna. 

Sää suosi tälläkin kertaa matkalaisia. Mikä tärkeintä, kotiseutupäivä oli aurinkoinen ja lämmin; ötökät tosin tekivät maastossa liikkumisen hankalaksi. Vastuksista kuitenkin selvittiin tälläkin kertaa hurtilla huumorilla ja kovalla kunnolla. Kukaan ei loukkaantunut, sairastunut eikä eksynyt, ja tämä oli suuri helpotus matkaisännille! 

Matkan ensimmäisen yön vietimme Ruskealan Pappilassa, jonka majoitustilat ovat vielä osittain keskeneräiset (mm. ikkunalaseja oli korvattu muovikalvolla). Myös valmiiden tilojen äänieristyksessä on toivomisen varaa. Asiakaspalvelusta sen sijaan ei löytynyt moitteelle sijaa.

Varsinainen majapaikkanamme ja tukikohtanamme Kannaksella oli tällä erää Valkjärvellä oleva Raduga-hotelli, jossa yövyimme kaksi yötä. Se sijaitsee rauhallisella paikalla, sillä on tarjota asiakkailleen sekä hotellityyppisiä huoneita että erikokoisia mökkejä ja siellä on erinomainen grillikatos illanistujaisiin. Tätä mahdollisuutta hyödynsimmekin molempina iltoina, jolloin laulu ja soitto raikui, makkaragrilli oli kuumana ja arvat tekivät kauppansa! Toki erikoisuuksiakin löytyi Radugasta: Saunassa tuli hanoista vain kylmää vettä ja WC:ssä uhattiin 5000 ruplan sakolla hunsvottia, joka pudottaa käyttämänsä vessapaperin pönttöön eikä sitä varten varattuun erilliseen koriin, koska putket menevät vessapaperista tukkoon… 

Maastoltaan vaihteleva Laatokan-Karjala

Alkuosassa matkaa liikuttiin Karjalan Tasavallan alueella Laatokan-Karjalassa, joka yllätti

varsinkin ensikertalaiset maastonsa monimuotoisuudella (Ruskealan kaivokset, Tohmajoen Ahinkosken könkäät, Kurkijoen jylhät ja korkeat rantakalliot ja vuonomaiset Laatokan lahdet) ja konkarit ajetun reitin tiestön hyvällä laadulla (erityisesti väli Sortavala-Hiitola). 

Kun sää vielä suosi matkalaisia, niin mikäpä oli nauttiessa niistä maisemista ja suhteellisen tasaisesta kyydistä!

Siirlahden kotiseutumuseon arkeologiaosasto täydentynyt

Siirlahdessa on sitten edellisen matkan tapahtunut muutoksia: koulua ja sen ympäristöä isännöivä pietarilainen teollisuusyritys Lenpoligraphmash on jatkanut panostustaan lasten kesäsiirtolatoiminnan ohella myös matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Alueella sijaitsevat kaksi saneerattua majoitusmökkiä ja erillinen saneerattu ruokalarakennus ovat nyt lomailijoiden käytössä, ja niinpä on pienen, 5-8-13 hengen matkailijaryhmän mahdollista majoittua nyt täysihoitoon vaikkapa muutamaksi päiväksi ! Myös suurehkoille ryhmille tarkoitettuun majoitusrakennukseen on saneerattu yhteiset kerroskohtaiset saniteettitilat. Teiden kunto asettaa tosin edelleenkin rajoituksia ajaa perille omalla autolla, joskin Räisälän kirkolta johtavaa tietä on menneenä keväänä paranneltu lanaamalla ja hiekoittamalla (Asta-myrskytuhojen puutavara-ajon takiako?), ja niinpä matka-aika Räisälän kirkolta Siirlahteen on tällä hetkellä n. 30 min kun se aiemmin oli n. 50 min. 

Viime vuonna aloitettu Linna-hotellin rakentamishanke kylän keskustaan on toistaiseksi keskeytyksissä ilmeisesti rahoitusvaikeuksien vuoksi.

Siirlahtelaisten kotiseutupäivästä kului suurin osa kotikontuja samoillessa. Ruokalassa nautitun, hinta/laatu –suhteeltaan kelvollisen lounaan jälkeen matkalaiset käyttivät hyväkseen mahdollisuutta tutustua Siirlahden kotiseutumuseoon ja erityisesti sen Siirlahti-osastoon, jonka luomisessa kylätoimikunta on ollut käytännössä ratkaisevasti mukana. Tässä yhteydessä julkistettiin myös museon arkeologiaosastoa täydentävä, seudun arkeologisista tutkimuksista ja varhaisasutuksesta kertova aineisto, jonka kokoamiseen ja tuottamiseen kylätoimikunta on myös aktiivisesti osallistunut. 

Myrskytuhoja Hytinlahdessa, datsakylä Härskeensaaressa

Siirlahtelaisten lähdettyä takseilla kohti kotikyläänsä muu matkaseurue kierteli bussilla Hytinlahdessa, Härskeensaarella ja Särkisalossa. Tätä matkan osuutta ovat kuvailleet ensikertalaiset karjalankävijät Sari Nieminen ja Mervi Tammi lähemmin Räisäläisessä 3/2011.

Summa summarum

Matkaisäntien näkökulmasta tarkastellen matka täytti sille asetetut tavoitteet ja oli kaikin puolin onnistunut. Toivottavasti matkalaisetkin ovat samaa mieltä. Jokaisesta matkasta tosin jää matkanjärjestäjille kuitenkin aina jotain opittavaa…

Teidän kanssanne oli kiva matkustella, olitte joustavia, noudatitte tavoiteaikatauluja kiitettävästi eikä ketään teistä tarvinnut ”paimentaa” . Siitä teille lämpimät kiitokset!

Antti Kuisma  

Lisää matkasta Räisäläisessä 3/2011, sivuilla 12 ja 13

SIIRLAHTI aikojen  saatossa

Tilaa nyt kirja postikuluineen hintaan 35 € !

Tilaukset Risto Luukkaselle     

os. Nallepolku 4   27100 Eurajoki

GSM 0400-125281

E-mail: risto.luukkanen@eurajokinetti.fi

Siirlahti aikojen saatossa valmistui aikataulun mukaisesti toukokuun lopulla 2011.

Kun luovutettua Karjalaa käsittelevää kirjallisuutta on yllin kyllin, Räisälänkin jokaisesta koulupiiristä on oma kyläkirjansa, miksi julkaista vielä tämä kirja?

Virike lähti Siirlahden koulupiirin kylätoimikunnan ja Siirlahden eskustaa, nykyistä Zavetnojea, hallinnoivan pietarilaisen Lenpoligraphmash-yhtiön (LPM) välisestä yhteistyöstä: LPM halusi esitellä Zavetnojeen perustamassaan kotiseutumuseossa seudun suomalaisaikaa, josta venäläisillä ei ollut mitään käsitystä. Kun LPM pyysi kylätoimikuntaa tämän omilla ehdoilla esittelemään suomalaisaikaa museoon perustettavassa Siirlahti-osastossa, kylätoimikunta suostui pyyntöön, perusti museotoimikunnan, joka tuotti esittelyaineiston, ja Siirlahti-osasto avattiin elokuussa 2010. Aineistoa kertyi huomattavasti enemmän, kuin oli mahdollista esitellä. Näin syntyi ajatus julkaista vielä toinen kirja Siirlahdesta, mutta ei muistelmateosta vaan tietoon ja tutkimukseen nojaava kirja.

Päätös kirjan julkaisemisesta syntyi Siirlahden koulupiiriläisten vuosikokouksessa elokuussa 2010. Tällöin myös perustettiin edellä mainitun museotoimikunnan pohjalta kirjan julkaisutoimikunta, johon valittiin Maija ja Kauko Jaakkola, Ossi Kamppinen, Arja Keskinen, Antti Kuisma (puheenjohtaja) ja Maija-Liisa Varila. Julkaisutoimikunnalla oli käytettävissään myös museotoimikunnan edesmenneen jäsenen Erkki Patjaksen museota varten laatimat kirjoitukset.

Kirjan nimi ”Siirlahti aikojen saatossa” sisältää sen kantavan ajatuksen: kertoa seudun historian viimeisen jääkauden jälkeisestä ajasta nykypäiviin. Tässä ei ole haluttu tyytyä vain suppeaan Siirlahti-historiaan vaan on pyritty tarkastelemaan Siirlahden - ja myös nykyisen Zavetnojen - tapahtumia osana suurempia historiallisia ja alueellisia kokonaisuuksia. Aikajänteen ulottaminen nykypäiviin oli mahdollista, kun työhön saatiin mukaan myös venäläinen osapuoli. Tämä kirja lieneekin ensimmäinen luovutetun Karjalan tiettyä koulupiiriä käsittelevä kirja, jota on laadittu suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä.

Pääosa kirjan artikkeleista on julkaisutoimikunnan jäsenten kokoamia ja laatimia.

Koska Siirlahden alueella on ollut jo esihistoriallisella ajalla runsaasti asutusta, josta todistavat lukuisat arkeologiset löydöt, haluttiin tämä asia tuoda kirjassa esille mahdollisimman asiantuntevasti. Tässä onnistuttiin, kun kirjoittajiksi lupautuivat Lahden kaupungin historiallisen museon amanuenssi FT Hannu Takala ja Venäjän tiedeakatemian vanhempi tutkija FT Aleksandr Saksa, molemmat jo vuosikausia Karjalankannaksella tutkimustyötä tehneitä arkeologeja.

Myös Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen professori Mika Lavento ja tutkijat Petri Halinen ja Kerkko Nordqvist antoivat arvokasta apua kirjaa laadittaessa.

Räisälän ja Siirlahden historiaa keskiajalta 1800-luvulle saatiin valottamaan Jyväskylän yliopiston dosentti, FT Heikki Rantatupa, joka on Suomen arvostetuimpia vanhojen karttojen asiantuntijoita. Suuri osa hänen kirjoituksessaan kuvituksena käyttämästään kartta-aineistosta on ennestään Karjala-kirjallisuudessa julkaisematonta.

Ilman Sergey Solyankon, LPM:n Zavetnoje-kotiseutumuseon vastuuhenkilön, panosta olisi ollut mahdotonta luoda kokonaiskuvaa Zavetnojen historiasta vuoden 1944 jälkeen, koska arkistotietoja löytyi varsin niukasti ja tietojen hankinnassa oli pääosin tyytyminen henkilöhaastatteluihin, jotka eivät olisi onnistuneet ilman hänen myötävaikutustaan.
Sotien seurauksena oli, että Karjalankannas jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle ja karjalaisista tuli evakkoja. Oli siis luontevaa ja välttämätöntäkin sisällyttää kirjaan myös sotahistoriallinen osuus varsinkin, kun kirjoitustyötä käynnistettäessä oli tullut kuluneeksi 70 vuotta talvisodan päättymisestä ja kirjan ilmestymisen aikoihin saman verran jatkosodan alkamisesta. Isänmaan puolesta kaatuneiden muistoa haluttiin kunnioittaa ja vaalia julkaisemalla siirlahtelaisista sankarivainajista matrikkelitiedot ja kuvaamalla sen joukkoyksikön sotatie, jossa kaatunut oli taistellut. Seikkaperäiset sotatiekuvaukset ovat eversti Reijo Vainion asiantuntevasti laatimia.
Koska merkittävä osa talvisodassa kaatuneista siirlahtelaisista taisteli maineikkaan Erillinen Pataljoona 6:n riveissä, haluttiin myös tässä yhteydessä tuoda jälkipolvien tietoon kyseisen karjalaispataljoonan kunniakas tarina.
Räisälä ja Siirlahti joutuivat sotanäyttämöiksi vain jatkosodan alkuvaiheessa elokuussa
1941. Koska Räisälä oli tärkeä tieyhteyksien solmukohta, sen omistuksesta käytiin kiivasta kamppailua, ja myös Siirlahden taistelut olivat osa kamppailua Räisälästä. Siirlahden taisteluihin osallistui myös nuori Veikko Sallinen, joka kaatui kotikylää vallatessaan. Myös Räisälän ja Siirlahden valtaustaisteluista haluttiin kertoa varsinkin,kun käytettävissä oli löytyneisiin sotapäiväkirjaotteisiin pohjaava venäläisosapuolen näkemys näistä taisteluista.
Julkaisutoimikunnan käyttöön saatiin myös runsaasti aikaisemmin julkaisemattomia valokuvia lukuisilta siirlahtelaisilta ja heidän jälkeläisiltään.
Ilman sankarivainajien omaisten, sukulaisten ja entisten naapurien aktiivista osallistumista matrikkelitietojen keräämiseen ei sankarivainajamatrikkelia olisi voitu laatia.

Kirjan toimitus- ja painatustyötä ovat taloudellisesti tukeneet lukuisat yhteisöt ja yksityiset.
Ilman tätä tukea ei kirjan syntyminen nykyisessä muodossa ja laajuudessa olisi ollut mahdollista.

Siirlahden koulupiirin kylätoimikunnan ja kirjan julkaisutoimikunnan puolesta lämpimät kiitokset kaikille sekä edellä nimeltä mainituille että mainitsemattomille korvaamattoman arvokkaasta panoksestanne tämän teoksen aikaansaamiseksi!

Kirjan sisällöstä ja kirjoittajista saa yleiskäsityksen silmäilemällä sen sisällysluetteloa:

ANTTI KUISMA

Johdanto

HANNU TAKALA

Esihistorialliset tutkimukset Siirlahden koulupiirin alueella ja lähiympäristössä

HANNU TAKALA

Kivikautisen asutuksen saapuminen ja leviäminen Muinais-Karjalassa

ALEKSANDR SAKSA

Muinais-Karjalan kulttuurin kehitys varhaismetallikaudesta keskiaikaan

HEIKKI RANTATUPA

Käkisalmen Karjalan asutus ja hallinto keskiajalta 1800-luvulle

ANTTI KUISMA

Olosuhteet ja elämisen edellytykset Karjalankannaksella

ja Siirlahdessa 1900-luvun alkupuoliskolla

ERKKI PATJAS

Siirlahden asukkaiden elinkeinoista

MAIJA-LIISA VARILA

Koulutusmahdollisuudet Siirlahdessa

MAIJA JAAKKOLA, KAUKO JAAKKOLA

Siirlahtelaisten harrastustoiminnasta

ANTTI KUISMA

Siirlahtelaisia vaikuttajia

ANTTI KUISMA, REIJO VAINIO

Siirlahtelaiset sankarivainajat ja heidän joukkojensa sotatiet

OSSI KAMPPINEN

Karjalainen Erillinen Pataljoona 6 (Er.P6) talvisodassa

OSSI KAMPPINEN

Taistelut Räisälästä ja Siirlahdesta elokuussa 1941

ERKKI PATJAS

Siirlahden asukkaiden siirtyminen nyky-Suomeen

MAIJA JAAKKOLA, KAUKO JAAKKOLA

Siirlahtelaisten yhteydenpito ja yhdistystoiminta nyky-Suomessa

vuoden 1944 jälkeen

ANTTI KUISMA

Zavetnoje vuoden 1944 jälkeen

ANTTI KUISMA

Siirlahtelaisuus nyky-Zavetnojessa

 E-mail pentti.pelkonen@welho.com

Uusia majoitustiloja rakenteilla

Lenpoligraphmash-yhtiö on jatkanut uusien majoitustilojen rakentamisen  Zavetnojeen. Rakennuskompleksin esikuvana on entisaikainen neliön muotoinen novgorodilainen rajalinnake, jossa on kulmissa neljä korkeaa tornia ja sivuilla muuria markkeraavat matalammat rakennukset.

Tavoitteena on  nykyaikaiset majoituspalvelut mahdollistava  ”linnahotelli”.

Ensimmäisen tornin runko on valmis, mutta  viimeistely on kesken; muille  torneille on tehty paalutukset.  Ilmeisesti rahoitusvaikeuksista johtuen rakennustyöt ovat toistaiseksi pysähdyksissä.

Kuvia ”linnahotellista"

        Kuvannut A.Kuisma

Uusia kirjoja tekeille Räisälästä

Mitään lupauksia minkään kuvan tai tekstin julkaisemisesta kirjoissa ei voida antaa kenellekään, koska kirjatoimikunta varaa itselleen täyden valtuuden päättää mitä materiaalia käytetään.

Kirjatoimikuntaan kuuluvat: Robert J.Rainio ja  Kullervo Huppunen.

Räisälän teitä ristiin rastiin

Räisäläisten Säätiö suunnittelee kirjaa, mikä perustuisi Räisälän historian sivuilla 35–83 olevaan lukuun Räisälän teitä ristiin rastiin.

Ideana olisi kuvailla sekä sanallisesti että aikaisempien ja tämän kesän matkojen tuloksena kertynein kuvin samat reitit tänä päivänä verrattuna ennen sotia vallinneeseen tilanteeseen.

Tarkoitus ei ole tehdä kuvakirjaa kotipaikoista tai niiden raunioista eri kylien alueella, vaan nimenomaan kulkea samat tiet mitä aikaisempikin kertomus seurasi. 

Siirlahden koulupiirin osalta kysymys on sivuilla 37-39 esitetystä Matikkala – Kaukola-tiestä ja sivuilla 54-55 koulupiirin alueella olleesta Siirlahden tiestä. 

Kylätoimikunta toivookin, että siirlahtelaiset lähettäisivät  Räisälän teitä ristiin rastiin-kirjaan liittyvää kuva- ja tekstimateriaalia.

Matrikkeli talvi- ja jatkosodassa kaatuneista

Toinen Säätiön suunnitteilla oleva kirja on matrikkeli räisäläisistä talvi- ja jatkosodassa kaatuneista tai sotatoimien välillisesti aiheuttamana henkensä menettäneistä.

Sitä varten on jo olemassa jonkin verran aineistoa, joistakin kaikkiin alla lueteltuihin kohtiin. Eniten puuttuu valokuvia.

Siirlahtelaisten sankarivainajien matrikkelitiedot  ja valokuvat on kerätty ja julkaistu Siirlahti aikojen saatossa -teoksessa.

Kylätoimikunta  kiittää kaikkia matrikkelitietojen keräämiseen osallistuneita saamistaan tiedoista ja osallistumisesta täten kunniavelan maksamiseen kaatuneille siirlahtelaisille.