Siirlahden koulupiiriläiset tapasivat toisensa Kokemäen Pitkäjärvellä  perinteisesti elokuun kolmantena sunnuntaina  kyläkokouksessaan. Paikalla oli tällä kertaa 35 entistä siirlahtelaista, heidän jälkeläistään ja ystäväänsä; joukossa ilahduttavan monta ensikertalaistakin.

Kylätoimikunnan Vapaa-ajankeskuksessa tarjoaman maittavan lounaan jälkeen siirryttiin varsinaiseen aiheeseen eli kyläkokoukseen, joka aloitettiin Jo Karjalan kunnailla lehtii puu

 –yhteislaululla.  Tervehdyssanoissaan kylätoimikunnan puheenjohtaja Antti Kuisma  valotti näkymiä sekä Karjalankannaksen että Siirlahden osalta ja totesi kyläkokouksiin osallistuvan ydinjoukon olevan avainasemassa siirrettäessä karjalaista  kultturiperintöä jälkipolville. Tämän jälkeen vietettiin hiljainen  hetki edellisen kyläkokouksen jälkeen poisnukkuneiden seuraavien siirlahtelaisten muistolle :

Aune Huppunen o.s. Ojala           * 1927 † 2009 Kokemäeltä

Eino Kontiainen                            * 1922 † 2008 Helsingistä

Airi Koski o.s. Malaska                * 1930 † 2009 Salosta

Tyyne Poikselkä o.s. Hyväkkä     * 1927 † 2009 Kokemäeltä

(Kylätoimikunnan tiedossa olleet siirlahtelaiset vainajat)

Vuosikokousantia

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi  valittiin Antti Kuisma ja sihteeriksi Marja-Riitta Kopra.

Kylätoimikunnassa jatkavat entiset jäsenet lukuun ottamatta  jäsenyydestä vapautusta pyytänyttä Kauko Mennaa, jonka seuraajaksi valittiin Arja Keskinen (o.s. Menna). Puheenjohtaja kiitti tässä yhteydessä Kaukoa siirlahtelaisuuden eteen tehdystä pitkäaikaisesta työstä.

Vuosikokouksesta

Kuvannut A.Kuisma

Kylätoimikunnan puheenjohtaja  Antti Kuisma totesi  esittelemässään   kauden 2008/2009 toimintakertomuksessa mm. seuraavaa:

-Kylätoimikunta on kokoontunut kolme kertaa  valmistelemaan edellisen kyläkokoksen päätösten toteuttamista.

-Kyläläisiä ja heidän omaisiaan on muistettu  sekä onnittelu- että surunvalitteluadresseilla. Kylätoimikunnan lähettämiä onnitteluadresseja aivan ilmeisesti arvostetaan saajien keskuudessa. Olisikin    tähdellistä, että omaiset ja tuttavat antaisivat kylätoimikunnalle hyvissä ajoin vinkkejä ja ehdotuksia  läheisensä tai tuttavansa  tulevasta merkkipäivästä, jotta heitä voitaisiin muistaa adressilla.

 Ehkä vielä tärkeämpää on kuitenkin saada ajoissa tieto manan majoille siirtyneistä siirlahtelaisista. Ottakaa yhteyttä kylätoimikunnan jäseniin!

-Siirlahtelaisuuden hyväksi aktiivisesti toimineille Pentti Pelkoselle ja Tuomo  Patjakselle  on anottu kruunullista Räisälä-rintamerkkiä. Tuomolle merkki luovutettiin Kokemäellä  pidetyssä  Räisälä-juhlassa ja Pentille tässä kyläkokouksessa.

-Tuotemyynti  on keskitetty Risto Luukkaselle. Kyläkirjan 2.painos on myyty loppuun. 

-Kotisivua on päivitetty toimintakautena seitsemän kertaa, Kotisivulla vieraili 5000. kävijä15.05.2009, ja tähän mennessä sillä on ollut n.5500 kävijää.

-GPS-paikantimeen on ostettu ladattavat paristot ja latauslaite. Laitetta on testattu Länsi-Lapissa, Varsinais-Suomessa ja Siirlahdessa menestyksellisesti. Siirlahden koulupiirin kartassa esiintyvien asumusten sijaintikoordinaatit on selvitetty peruskoordinaatio-järjestelmässä (PKJ)

-Aloitettu karjalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen Siirlahdessa tähtäävä yhteistyö pietarilaisen Lenpoligraphmash-yhtymän (LPM) kanssa:

   *LPM alkanut julkaista alun perin venäjänkielistä Siirlahti – Zavetnoje-

    kotisivua nyt myös englanniksi

   *LPM  painattaa yhteistyönä tehdyn Siirlahti – Zavetnojen historiikkiesitteen

    kustannuksellaan venäjän-, suomen- ja englanninkielisenä. Esitteet  

    valmistunevat  vielä tämän vuoden aikana

   *Siirlahteen perustetun kotiseutumuseon Siirlahti-osaston sisällöstä on

    sovittu ja aineiston kokoaminen on käynnistymässä tavoitteena saada

    osasto valmiiksi keväällä 2010

   *LPM:n aikomuksena on entisöidä ja sisustaa Siirlahdessa oleva

    karjalaistalo esimerkiksi nykypolville seudun alkuperäisestä

    asumismuodosta

    *LPM:n kanssa on alustavasti sovittu osallistumisesta entisöinnin    

    valmisteluun keräämällä tietoa talon alkuperäisestä asusta ja kalustuksesta

    sekä osallistumalla myöhemmin talon kuntokatselmukseen ja entisöinnin

    suunnitteluun.

   *Yhteistyöstä aiheutuvien kustannusten (matkat, yhteydenpito,

     tulkkaus,käännöstyöt) kattamiseksi kylätoimikunta on päättänyt hakea

     apurahoja.

-Aloitettu tietojen kerääminen siirlahtelaisita sankarivainajista tavoitteena saada  

 heistä mahdollisimman kattavat tiedot Räisäläisten Säätiön valmistelemaan

 Sankarivainajat/Sotauhrit-matrikkeliin.

-Siirlahteen suuntautuvan omatoimimatkailun edellytyksiä on pyritty   

  parantamaan  selvittämällä matkailupalvelujen tarjoajalle nykykäytännössä

  esiintyviä ongelmia (tieolot, yhteydenotto, kommunikointi )

-Järjestetty kotiseutumatka kesäkuussa 2009 Käkisalmeen, Siirlahteen, Etelä-

 Kannakselle ja Viipuriin.

-Valmisteltu v.2009 kyläkokous

Rahastonhoitaja  Veikko Malaska  totesi katsauksessaan kylätoimikunnalla olevan melko  hyvät taloudelliset edellytykset toteuttaa edelleenkin kyläkokouksen sille antamia tehtäviä.

Antti Kuisma esitteli kylätoimikunnan laatiman ja vuosikokouksen hyväksymän ehdotuksen   tulevan kauden 2009/2010 toimintasuunnitelmaksi, johon sisältyy mm:

-Onnittelu- ja surunvalitteluadresseja lähetetään ohjeistuksen mukaisesti,  

  sikäli kun tieto   lähettämistarpeesta on kylätoimikunnalla

-Tuotemyynti hoidetaan suoraan tai postitse

-Kotisivua ylläpidetään ja kehitetään sekä aktivoidaan sen hyödyntämistä

 kyläläisten yhteydenpidossa

-GPS-paikantimen hyödyntämistä kotiseutumatkailussa sekä sen  

  vuokrakäyttöä edistetään

-Uusitaan sisäiseen käyttöön tarkoitettu lauluvihko

-Osallistutaan aktiivisesti karjalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen tähtäävän 

  Zavetnoje-kotiseutumuseon  Siirlahti-osaston perustamiseen kokoamalla

  aineistoa, ideoimalla aineiston esillepanoa, avustamalla tekstien

  kääntämisessä suomeksi ja englanniksi sekä  anomalla apurahoja em.

  siirlahtelaispanostuksen kustannuksiin 

-Osallistutaan Räisäläisten Säätiön käynnistämiin kirjahankkeisiin keräämällä

  aktiivisesti tietoja siirlahtelaisista sankarivainajista ja heidän omaisistaan

  sekä varautumalla keräämään aineistoa Siirlahden nykyisistä tiemaisemista

-Siirlahteen suuntautuvan omatoimimatkailun edellytyksiä pyritään

  parantamaan

Muina asioina käsiteltiin mahdollista kotiseutumatkaa v.2010 ja todettiin kokousväen osoittaman mielenkiinnon matkaa kohtaan olevan siinä määrin vähäisen, ettei matkan järjestäminen ole ajankohtainen tulevana toimintakautena.

Pentti Pelkonen esitteli vielä kokousväelle Räisäläisten Säätiölle laatimaansa  ehdotusta laajentaa Räisäläisten Säätiön käynnistämää Sankarivainajat-matrikkelia koskemaan myös muita sotien uhreja saaden  kokousväeltä hyvin perustellulle ehdotukselleen (Sotien räisäläiset sankarivainajat ja uhrit) yksimielisen  kannatuksen.

Seuraava kyläkokous päätettiin pitää 15.08.2010 alkaen klo 12 Kokemäellä. Paikka jäi kylätoimikunnan päätettäväksi.

Huomionosoitukset

Vuosikokouksen jälkeen  luovutettiin Pentti Pelkoselle Räisäläisten Säätiön hänelle myöntämä kruunullinen Räisälä-rintamerkki  sekä  numeroidut Siirlahti-standaarit Heikki Huppuselle (nro 8) ja Maija-Liisa Varilalle ( nro 9) tunnustukseksi ja kiitokseksi siirlahtelaisuuden hyväksi  tehdystä pitkäaikaisesta uhrautuvasta työstä

Marja-Riitta Kopra luovutti  Räisäläisten Säätiön edustajana Pentti Pelkoselle hänelle myönnetyn kruunullisen Räisälä-rintamerkin

Kuvannut A.Kuisma

.

Heikki Huppuselle ja Maija-Liisa Varilalle  luovutettiin Siirlahti-standaarit  pitkäaikaisesta työstä siirlahtelaisuuden hyväksi  

Kuvannut V.Malaska

Erkki Patjas räisäläisten puheenparsien parissa

Kuvannut A.Kuisma

Huomionosoitusten jälkeen siirryttiin kahvitauolle, jonka jälkeen kyläkokous jatkui yhteislauluilla ja  haastelulla. Erkki Patjas hauskutti  keräämillään karjalaisilla puheenparsilla ja arvuutteli jo unholaan jääneiden karjalaisten murresanojen merkitystä, ja Toivo Patjas puolestaan esitti Hj. Nortamon raumalaisittain sanoittaman kauniin balladin Meen dorpp (=Meidän torppa). Perinteisten arpajaisten jälkeen kajautettiin vielä yhteisesti Karjalaisten laulu ja suunnattiin kulkuneuvot kotimatkalle.  Tapaamisiin kyläkokouksessa jälleen ensi vuonna!

Antti Kuisma 

Lisää kyläkokouksesta Räisäläisessä nro 3/2009

KOTISEUTUMATKA KARJALAAN 4.-7.6.2009

Koulupiirin kylätoimikunta on järjestänyt kotiseutumatkoja yleensä kahden vuoden välein. 

Tämänvuotinen matka oli kylätoimikunnan järjestämistä matkoista järjestyksessä kahdestoista, ja mukana oli tälläkin kertaa jokaiselle matkalle osallistunut Antti Kiuru. Lähtijöitä oli alun perin 32, mutta ylipääsemättömien työesteiden ja äkillisen sairastumisen vuoksi matkalaisten joukko supistui 29:ään.  Ilahduttavaa oli nähdä joukossa runsaasti nuoren sukupolven edustajia, heistä suurin osa ensikertalaisia. Ikähaitari oli laaja: 9–85 v.  ”Kotisuomalaisten” ohella mukana oli myös yksi Ruotsissa asuva, juuriltaan  siirlahtelainen.

Matkan käytännön järjestelyistä vastasi paimiolainen Vistamatkat Oy, jonka edustajana,  varmaotteisena bussinkuljettajana ja kaikkitietävänä ja -tuntevana Kannaksen oppaana matkassa oli toimitusjohtaja Seppo Santala.

Ennakoivista matkajärjestelyistä olivat huolehtineet Veikko Malaska, Antti Kuisma ja Antti Kiuru, jotka toimivat myös matkaisäntinä ja kylätoimikunnan edustajina

Matka toteutettiin, kuten aina aikaisemminkin, nelipäiväisenä, joista toinen oli varsinainen kotiseutupäivä, kun taas kolmas päivä oli omistettu Etelä- ja Länsi-Kannakselle suuntautuneelle  ja Viipurin kiertoajeluun päättyneelle bussiretkelle.

Rajamuodollisuuksiin tärväytyi nytkin aikaa liikaa, varsinkin menomatkalla, muodollisuuksia hallitsemattoman suomalaisen kuljettajan ”tumpuloinnin” vuoksi. Olimme kuitenkin mielissämme, että paluumatkalle lähdettiin tavanomaista aikaisemmin eikä ostospysähdyksiin kulutettu tarpeettomasti aikaa, ja niinpä  Venäjän puolelta Suomeen onnistuttiin siirtymään ennätyksellisesti 1,5 tunnissa!

Kuvannut A.Kuisma

Sää ei liiemmin hemmotellut matkalaisia. Siirlahti-päivänä  kiusana oli erittäin kylmä ja osin sateinenkin  sää, joka teki maastossa liikkumisen hankalaksi. Vastuksista kuitenkin selvittiin hurtilla huumorilla ja kovalla kunnolla. Kukaan ei loukkaantunut eikä sairastunut, ja tämä oli suuri helpotus matkaisännille! Bussiretkeilynkin aikana kolmantena päivänä  sateli, mutta bussikahvit voitiin kuitenkin nauttia poutasäällä Halilan uuden luostarin rauhallisessa ilmapiirissä.

Kuvannut A.Kuisma

Majapaikkanamme  ja tukikohtanamme Kannaksella  oli tällä erää käkisalmelainen hyvätasoinen Korela-hotelli, jossa yövyimme kaksi yötä. Käkisalmessa jo aikaisemmilta matkoilta tuttu  Natalia Goundryjeva piti meistä kaikin puolin hyvää huolta, avusti,  opasti ja valvoi, ettei ongelmia päässyt  kenellekään syntymään hänen vastuullaan olevissa asioissa.

Varsinainen matkaohjelma päättyi vanhassa, perinteikkäässä Pyöreässä Tornissa nautittuun yhteiseen päivälliseen.

Kuvannut A.Kuisma

Matkan viimeisen yön vietimme viipurilaisessa, entiseen Kaupunginsairaalaan remontoidussa uudessa Gerkon-hotellissa, jonka äänieristyksessä samoin kuin asiakaspalvelussa on kyllä toivomisen varaa. 

Siirlahdessa on sitten edellisen matkan tapahtunut merkittäviä muutoksia: Koulua ja sen ympäristöä isännöivä pietarilainen teollisuusyritys on alkanut panostaa lasten kesäsiirtolatoiminnan ohella myös matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin. Alueella sijaitsevat kaksi majoitusmökkiä on saneerattu nykyajan matkailijoiden vaatimuksia vastaaviksi lomamökeiksi,  ja erillisen matkailijoille tarkoitetun ruokailurakennuksen saneeraus on myös toteutettu. Siirlahdessa on  pienen, 5-8-13 hengen matkailijaryhmän mahdollista  majoittua täysihoitoon vaikkapa muutamaksi päiväksi !  Myös suurehkoille ryhmille tarkoitettuun majoitusrakennukseen on saneerattu yhteiset kerroskohtaiset saniteettitilat. Teiden kunto asettaa tosin edelleenkin vakavia rajoituksia ajaa perille omalla autolla, joskin Räisälän kirkolta johtavaa tietä on yritetty parannella lanaamalla ja hiekoittamalla. Sekä Räisälän kirkolta että Matikkalasta on kuitenkin nykyisin mahdollista ajaa – henkilöautollakin- Siirlahteen.

Kotiseutumuseo Siirlahden koulurakennukseen

Siirlahti-päivästä kului suurin osa kotikontuja samoillessa. Osa matkalaisista käytti myös hyväkseen mahdollisuutta tutustua kehitteillä olevaan Siirlahden kotiseutumuseoon, jota oli saapunut esittelemään Pietarista Lenpolygraphmash-yhtiön edustaja Sergey Solyanko.

Siirlahti - Zavetnoje-kotiseutumuseossa on tarkoitus esitellä seudun menneisyyttä ja historiaa mukaan luettuna erityisesti suomalainen Siirlahti.

Paluumatkalla Käkisalmeen pysähdyttiin vielä  Räisälän kirkolla, jossa juotiin perinteiset bussikahvit, katsastettiin kirkon kunto ja hiljennyttiin kuuntelemaan sotaveteraani Pentti Pelkosen  muistosanoja ja kunnioittamaan sankarivainajien muistoa sankaripatsaalla, jolle  siirlahtelaiset laskivat  kotipihoiltaan poimimansa  kukkakimput.

Tilaisuus päättyi matkalaisten yhteisesti laulamaan Karjalaisten lauluun.

Kuvannut A.Kuisma

Monivivahteinen Etelä-Kannas

Kolmantena matkapäivänä perehdyttiin Kannaksen etelä- ja länsiosiin sekä pikaisesti myös Viipuriin.

Alkumatkasta pysähdyttiin Kiviniemessä katsomassa Vuoksen kuohuja, sitten noustiin kumpuileville Raudun vaaramaille, tehtiin kierros vilkkaassa Raudun taajamassa, ja jatkettiin matkaa vanhan rajan taakse Lempaalaan.  Säästä ja kelistä johtuen poikettiin alkuperäisestä ohjelmasta ja jätettiin tällä kertaa käymättä Siiranmäen maineikkaalla taistelupaikalla. Sen sijaan kierrettiin kesän 1944 läpimurtohyökkäyksen seutuja: Vaskisavotta, Merituittu, Mottori, Sormi… tuttuja nimiä sotahistoriaa harrastaville.

Rajajoki ylitettiin ja tultiin Ollilaan ja edelleen Kuokkalaan, Kellomäkeen ja Keskikylään

vehmaalle Terijoelle. Keskikylässä tehtiin pikainen tutustumiskierros: Suomalaisten seurakuntien tuella jälleenrakennettua luterilaista kirkkoa kelpaa esitellä, mutta O.V.Kuusisen hallituksen entinen hallituspalatsi on asumaton ja rappiolla .Koko entisen Terijoen kuuluisa hiekkaranta-alue  elää valtavaa uudisrakentamisen aikaa: entisiä neuvostoaikaisia hotelleja saneerataan, uusia luksushotelleja ja –pientaloalueita rakennetaan. Prameimmat yksityisasunnot eivät ainakaan ulkonaisesti jää jälkeen Beverly Hillsin Hollywood-fimitähtien vastaavista.  Miljoonakaupungin läheisyys näkyy ja tuntuu…

Terijoelta jatkettiin rantatietä kohti Vammelsuuta, josta käännyttiin kohti Uusikirkkoa ja sen Halilaa. Halilaan on perustettu v. 2000 luostari, jonka kirkon rakentaminen on alkanut pari vuotta sitten. Munkki Georg  esitteli auttavalla suomenkielellä luostariaan, ja sillä aikaa Seppo, Veikko ja Kiurun Antti loihtivat matkalaisille makoisat bussikahvit ja maukkaat grillimakkarat. Lopuksi pistäydyttiin ihailemassa pari vuotta sitten restauroitua Halilan kreikkalaiskatolista kirkkoa.

Kuvannut A.Kuisma                                                        Kuvannut A.Kuisma

Kuvannut A.Kuisma

Loppumatkasta poikettiin vielä katsastamassa  Kaukjäven suuri ja näköjään ahkerassa käytössä oleva varuskunta-alue, jonka jälkeen jatkettiin Viipuria kohti läpi Talvisodan aikaisen Mannerheimlinjan  Summan  kohdalta.

Päivä huipentui Viipurikierrokseen, jossa Seppo Santala esitteli myös, miten iso turistibussi taipuu Vanhankaupungin vossikkakatujen kulmissa.

Päivän aikana saimme erinomaisen tietoiskun kulkemistamme seuduista, kiitos Sepon, joka tuntuu tuntevan Kannaksen kuin omat taskunsa eikä jättänyt käyttämättä yhtään tilaisuutta valistaakseen kyydittäviään  tiedoillaan, josta hänelle suurkiitokset.

Kuvannut A.Kuisma

Matkaisäntien näkökulmasta tarkastellen matka täytti sille asetetut tavoitteet ja oli kaikin puolin onnistunut.  Toivottavasti muut matkalaisetkin ovat samaa mieltä.

Teidän kanssanne oli kiva matkustella, olitte joustavia, noudatitte tavoiteaikatauluja kiitettävästi, ette purnanneet säästä, jolle emme voineet mitään, eikä ketään teistä tarvinnut ”paimentaa” . Mukavaa sakkii kertakaikkijaa;  kiitoksii teill’ !

Antti Kuisma